Gallipolin hylyt kertovat sodan historiasta
Gallipolin niemimaa Turkissa on yksi ensimmäisen maailmansodan tunnetuimmista taistelupaikoista. Dardanellien salmi, joka yhdistää Egeanmeren Marmaranmereen, oli sodan aikana strateginen meriväylä, jonka hallinnasta taisteltiin kiivaasti. Sodan jäljet voi nähdä meren pohjassa – lukemattomia hylkyjä, joista osa laajalle alueelle hajonneena ja osa hyvinkin ehjänä. Kohde sopii kokeneelle sukeltajalle voimakkaiden virtausten ja syvyyden vuoksi.
Vuonna 1915 liittoutuneet käynnistivät Gallipolin kampanjan yrittäen murtaa Osmanien valtakunnan puolustuksen, avata huoltoreitin Venäjälle ja pakottaa Turkin pois sodasta. Kampanja alkoi merihyökkäyksellä, mutta se epäonnistui miinojen, rannikkotykistön ja vahvan puolustuksen vuoksi. Seuranneet maihinnousut johtivat kuukausia kestäneeseen asemasotaan, valtaviin tappioihin ja lopulta liittoutuneiden vetäytymiseen tammikuussa 1916. Gallipoli jäi merkittäväksi osaksi monien maiden historiaa. Ison osan tästä historiasta voi nähdä edelleen meren pinnan alla.
Matka Gallipoliin ja sukellusryhmä
Päädyin Gallipoliin tutustumismatkalle paikallisen sukelluskeskuksen kutsumana. Mukana oli pieni, kansainvälinen ryhmä: minun lisäkseni kaksi ruotsalaista sukeltajaa sekä puolalainen isä ja poika.
Matkustaminen oli vaivatonta. Lensin suoraan Helsingistä Istanbuliin, josta sukelluskeskus järjesti noin kolmen tunnin minibussimatkan Gallipoliin. Turkkiin matkustettaessa ei tarvittu viisumia, mikä nopeutti käytännön järjestelyjä selvästi.
Majoituimme kolmen tähden KUM‑hotellissa Gallipolin alueella. Toukokuu oli vielä selvästi sesongin ulkopuolella, ja hotellissa vallitsi rauhallinen ja miellyttävä tunnelma. Ruokailut hoituivat hotellilla, joten pitkät sukelluspäivät etenivät sujuvasti.
Sukelluskeskus, varusteet ja olosuhteet
Çanakkalessa toimiva sukelluskeskus on mukana Gallipolin vedenalaisen historian projektissa, jonka tarkoituksena on dokumentoida ja suojella alueen historiallisia hylkyjä.
Otin matkalle omat henkilökohtaiset varusteeni, mutta pullot ja painot vuokrasin keskukselta. Heillä oli tarjolla myös tuplapulloja tekniikkasukeltajille, sofnolimea ja diluenttipulloja rebe-sukeltajille sekä trimiksiä ja nitroksia. Varustetarjonta oli kattava ja mahdollisti hyvin eritasoisten sukeltajien osallistumisen.
Gallipolin alueella virtaukset voivat olla ajoittain voimakkaita, ja siksi kohde soveltuu parhaiten kokeneille sukeltajille. Hylyillä on kuitenkin paljon suojaisia rakenteita, joiden väleissä voi tarvittaessa suojautua. Kaikki sukellukset tehtiin Egeanmeren puolella, missä pintavesi oli toukokuussa 18–20 °C ja syvemmällä noin 15 °C.
Sukelluskohteet
Hajonnut taistelulaiva HMS Majestic
Vuonna 1895 valmistunut HMS Majestic oli Majestic‑luokan taistelulaiva, yksi aikansa voimakkaimmista sota‑aluksista. Se osallistui Gallipolin pommituksiin ja maihinnousujen tulitukeen, kunnes saksalainen U‑21 torpedoi aluksen 27. toukokuuta 1915.
Hylky lepää 18–25 metrin syvyydessä, ja se on vuosikymmenten aikana hajonnut laajalle alueelle. Sukellus oli hyvin monipuolinen: hylyn osien väleissä oli suojaisia kohtia, mikä oli tervetullutta ajoittain tuntuvissa virtauksissa.
Rakenteiden tunnistaminen ei ollut helppoa, mutta muutamia piirteitä erottui. Esimerkiksi ison päätykin tykinalusta oli edelleen selvästi tunnistettavissa. Majesticilla sukeltaminen tuntui enemmän maisemaan levittäytyvän hylkykentän tutkimiselta kuin yhden ehjän aluksen kiertämiseltä.
HMS Lundy – ehjä troolari
HMS Lundy oli vuonna 1908 rakennettu troolari, joka otettiin sodan aikana miinanraivauskäyttöön. Elokuussa 1915 alus törmäsi suurempaan kuljetusalukseen ja upposi Suvlanlahdella.
Kuva: IWM (FL 14941)
Hylky on poikkeuksellisen ehjä ja sijaitsee noin 28 metrin syvyydessä. Alus lepää pystyssä hiekkapohjalla, ja sen rakenteet, kuten kattoikkunoiden puitteet ja suuri ankkuripeli, ovat edelleen hienosti nähtävissä. Lundy tarjosi täydellisen vastapainon Majesticille: rauhallisen, selkeän ja helposti hahmotettavan sukelluksen.
HMS Louisin konehuone
HMS Louis oli Laforey‑luokan hävittäjä, joka valmistui vuonna 1913. Lokakuussa 1915 alus ajautui karille Suvlanlahdella, eikä sitä saatu irrotettua. Ottomaanien rannikkotykistö tulitti alusta, ja se upposi matalaan veteen.
Hylky lepää 14–15 metrin syvyydessä ja on osittain hajonnut, mutta sen suuret höyrykattilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Ne hallitsevat maisemaa ja paljastavat aluksen teknisen sydämen. Tuntui kuin olisi sukeltanut suoraan konehuoneeseen, jonka seinät ovat kadonneet ympäriltä. Louis oli teknisesti yksityiskohtainen ja koneistopainotteinen sukellus – hyvin erilainen kokemus kuin kaksi muuta kohdetta.
Sodan arkea kalustolautoilla
Kiersimme myös useita kalustolauttoja, joita käytettiin tarvikkeiden kuljetukseen. Niissä näkyi edelleen kärryjen osia ja pyöriä, joilla lastia oli kuljetettu. Vaikka kohteet eivät olleet suuria, ne tarjosivat vaikuttavan näkymän sodan logistiikan konkreettisiin jälkiin.
Seddülbahirin linnoitus
Sukellusten jälkeen vierailimme Seddülbahirin linnoituksessa, joka rakennettiin 1600‑luvulla suojaamaan Dardanellien sisäänkäyntiä. Linnoitus oli yksi ensimmäisistä liittoutuneiden meripommitusten kohteista ja vaikutti ratkaisevasti siihen, että merihyökkäys epäonnistui.
Linnoituksessa käynti antoi sukelluksille historiallisen kehyksen: samat rannat, samat tykit ja sama merialue, jonka hylkyjä olimme juuri tutkineet.
Suomesta reissuun
Gallipoli ei ole tavallinen sukelluskohde, vaan ainutlaatuinen yhdistelmä historiaa, hylkyjä, kauniita merialueita ja huolellisesti järjestettyjä sukelluksia. Virtausten ja hylkyjen syvyyden vuoksi se sopii ainoastaan kokeneelle sukeltajalle, mutta palkinto on sen mukainen.
Suomalaisille hyviä uutisia: Dive Travel Finland suunnittelee järjestävänsä sukellusmatkoja Gallipolin hylyille, joten jatkossa kohteille pääsee entistä helpommin myös Suomesta käsin.
