Uunihylky onkin kuninkaiden pursi
Uunihylkynä tai Varmbådanina tunnettu hylky Porkkalan edustalla on tunnistettu vuonna 1651 karilleajon seurauksena uponneeksi pinassi Falkeniksi. Hylky löydettiin jo vuonna 1974, mutta alkuperä pysyi mysteerinä näihin päiviin. Vasta kun Tukholman yliopiston tutkija Niklas Eriksson päätyi tutkimaan Suomen meriarkeologisen seuran sivuillaan julkaisemia hylkyjen 3D-malleja, alkoivat palaset loksahdella kohdalleen.
– Muutamaa päivää ennen joulua katselin Suomen meriarkeologisen seuran 3D-malleja. Ajattelin, että Varmbådanin hylky näytti 1600-luvun alkupuoliskon sotalaivalta. Siihen viittasivat hylyn kaljuuna, litteä peräpeili, tykkiportit ja suuri, keskelle sijoitettu tiiliuuni. Kävin läpi arkistonhoitaja Axel Zetterstenin noin 130 vuotta sitten tekemän tutkimuksen Ruotsin laivaston historiasta. Hän oli koonnut tietoa Falken-laivan uppoamisesta Porkkalan edustalla. Zetterstenin viitteitä seuraamalla sain alkuperäiset asiakirjat Kansallisarkistosta. Näiden avulla pystyin päättelemään, että Varmbådanin hylky on juuri Falken-laiva, Eriksson kertoo.
Falken (suom. Haukka) kuului Ruotsin kuningas Kustaa Aadolfille ja myöhemmin kuningatar Kristiinalle. Laiva muistutti rakenteeltaan kuuluisaa Vasa-laivaa: siinä oli kolme mastoa, veistoksia, pitkä keulapää ja tykkiaukot sivuilla. Sisustukseltaan alus oli ylellinen, ja se kuljettikin useita historian merkkihenkilöitä ja oli läsnä monissa historiallisissa tapahtumissa. Falken on maailman parhaiten säilynyt kuninkaallinen pinassi.
Kuva: Niklas Eriksson / Tukholman yliopisto
Vapaaehtoistyöllä valtava merkitys
Niklas Eriksson antaa tunnustusta Suomen meriarkeologisen seuran työlle hylkyjen tutkimisessa ja dokumentoinnissa. Erikssonin mukaan seuran vapaaehtoistyö hylyn dokumentoinnissa ja tutkimisessa on ollut ratkaisevan tärkeää tunnistuksessa.
– Seuran 3D-mallien joukossa on monia muitakin jännittäviä hylkyjä. Jotkut niistä ansaitsevat todella tarkempaa tutkimusta tulevaisuudessa. Hienoa, että seura jakaa niitä avoimesti – fantastista työtä! hän kiittää.
Kuva: Topi Sellman / Suomen meriarkeologinen seura
Seuran puheenjohtaja Markku Luodon mukaan Falkenin tunnistus ei ole ainutkertainen tapaus.
– Vain pari viikkoa sitten autoimme amerikkalaista tutkijaa James Fowleria löytämään taistelussa katkenneita ja haljenneita 1700-luvun tykkejä. Nekin löytyivät seuran vapaaehtoisten tekemästä Gustav Adolf -hylyn 3D-mallista. Teemme sitä mitä tiede parhaimmillaan on: lisäämme yhteistä tietämystämme vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä omalla panoksellamme, joka sitten yhdessä edellisten ja tulevien sukupolvien työn kanssa parhaimmillaan johtaa tieteellisiin läpimurtoihin, hän toteaa.
– Totta kai se, että työmme johtaa tällaiseen tunnistukseen, tuntuu hyvältä. Kuten tänä keväänä ja kesänä saamamme palkinnotkin kertovat, työtämme arvostetaan niin EU:ssa, EC:ssä kuin UNESCOssakin – tieteellisistä seuroista puhumattakaan, Markku Luoto sanoo.
Kuva: Enricokamasa, Public domain, via Wikimedia Commons
Metsästä mereen -näyttely Suomenlinnassa
Suomenlinnassa Helsingissä on avautunut Suomen meriarkeologisen seuran näyttely Metsästä Mereen. Näyttely esittelee seuran toimintaa ja hylkytutkimusta yleensä Meren Havinaa -näyttelyosiossa sekä myös Helsingin ja Suomenlinnan vedenalaisia aarteita. Näyttely on avoinna vanhan lentokonetehtaan Levyhallissa 3.8. asti päivittäin klo 12–17.
