Ojamon kalkkikivikaivos – maailmanluokan kaivossukellusta
Lohjalla sijaitsee Ojamon kalkkikivikaivos, joka on monien mielestä yksi parhaista kaivossukelluskohteista. Luolastoissa vesi on ympäri vuoden kirkasta ja kylmää. Avolouhoksessa näkyvyys ja veden lämpötila vaihtelevat vuodenajan mukaan. Talvella veden lämpötila jääkannen alla on nollan molemmin puolin, ja kesällä humus vie usein avopuolella näkyvyyden jopa nollaan. Kookas avolouhos ja kaivostoiminta useilla eri tasoilla tekevät paikasta kiinnostavan kaiken tasoisille harrastajille.
Lohjan Kalkkitehdas Oy harjoitti Ojamolla kaivostoimintaa vuoteen 1965 saakka. Kaivoksesta louhittiin 40 vuoden aikana 8,7 miljoonaa tonnia kalkkikiveä, ja sieltä on peräisin osa Eduskuntatalon rakennusaineista.
Kaivoksen ensimmäinen työvaihe oli irtomaan poistaminen esiintymän päältä. Se tapahtui aluksi lapioimalla irtomaa kärryihin. Myöhemmin toimintaa tehostettiin raidekuljetuksin. Lopulta siirtyminen maanalaiseen louhintaan tuli taloudellisista syistä välttämättömäksi.
Maanalaisessa louhinnassa työ oli ruumiillisesti vaativaa ja vaarallista. Kaivoksessa työskenteli parhaimmillaan 250 työntekijää. Jatkosodan aikana Ojamolla toimi sotavankien työleiri, ja sodan loputtua paikalle perustettiin Lohjan työsiirtola.
Kalkkivarojen ehtyessä kaivos päätettiin lopettaa kannattamattomana. Sulkemisen jälkeen kaivos täyttyi vedellä tarjoten harrastussukeltajille maailmanluokan sukelluskohteen.
Pumppuhuoneen hauki
Avolouhoksen ympäri kiertää ohjausnaru noin kuudessa metrissä. Reitin varrella voi ihailla veden alle jäänyttä metsää, upotettua venettä ja autoa sekä pumppuhuonetta ja sen liepeillä asustavaa haukea. Esineiden ja rakenteiden lisäksi luokitettu sukeltaja voi tutustua Tonttuluolaan, jonka suuaukkoa vartioivat pihatontut, karhun talvipesää muistuttavaan Mesikämmenluolaan ja Tutkintaluolaan, jonka pohjalla on avolouhoksen syvin piste 58 metrissä.
Louhintasalien helminauha
Kaivos on suunniteltu systemaattisesti ja dokumentoitu hyvin. Olosuhteet ovat vakaat, sillä kaivoksessa ei ole virtauksia, mutta valtavat, toisiaan seuraavat identtiset salit saattavat panna pään sekaisin.
Luolastot alkavat 28 metrin syvyydestä, josta aukeaa ensimmäinen louhintataso. Tasolle on vedetty ohjausnarua useita kilometrejä. Sopiva hengityskaasu mahdollistaa pitkät pohja-ajat, mutta harva lähtee tavoittelemaan ohjausnarun loppupäätä ilman vedenalaista skootteria.
Kohteina tällä tasolla ovat Kiskokuilu, Pystykuilu ja Helmet. Kiskokuilun kautta louhittu kiviaines nostettiin hissillä maan pinnalle, ja tämä 45 asteen kulmassa nouseva kuilu puhkaisee kaikki louhintatasot. Pystykuilussa puiset portaat vievät nimensä mukaisesti pystysuoraan alaspäin seuraavalle louhintatasolle. Helmet kuvaavat peräkkäisiä tunneleilla yhdistettyjä louhintasaleja, joita tällä tasolla on 13 kappaletta.
Helvetin portilla
Toinen louhintataso aukeaa 58 metrissä. Täälläkin tunnelien yhdistämät louhintasalit seuraavat toisiaan helminauhana. Erillinen yhdyskäytävä muodostaa väylän luolaston eri päiden välille.
Kohteita tällä tasolla ovat muun muassa Henkilöhissi ja Yhdyskäytävä sekä Ojamon kuuluisa Helvetin portti, valtava betoniseinämä, joka rakennettiin tukevoittamaan kaivoksen rakenteita Lohjanjärven painetta vastaan. Helvetin portti sijaitsee 45 metrin syvyydessä, ja sitä kannattelee 70 metrin syvyydessä niin ikään betonista valettu Luciferin pilari.
Ojamon pisimmät yhtenäiset ohjausnarut
Kolmas louhintataso aukeaa 88 metrin syvyydessä ja oli aikanaan pääasiallinen louhintataso. Syvemmillä tasoilla sukelletaan harvemmin, koska tällaisille sukelluksille edellytetään tarkkaa sukellussuunnitelmaa ja erillisiä turvajärjestelyjä. Siellä on kuitenkin Ojamon pisin yhtenäinen ohjausnaru (1 700 metriä) ja mahdollista nähdä enemmän koskemattomia rakenteita kuin matalammilla tasoilla. Kaivoksen syvin varsinainen louhintataso on 138 metrin syvyydessä, vaikka kiskokuilua onkin kaivettu aina 238 metrin syvyyteen.
Kaikille avoin sukelluskohde
Toimintaa lammella pyörittää 26.7.2024 alkaen Ojamon Kaivossukeltajat ry, joka järjestää sukellustapahtumia kaiken tasoisille sukeltajille. Omaehtoinen sukeltaminen kaivoksessa ei ole sallittua. Toimintaa ohjaavat tarkat säännöt, sillä kaivoslammen ensisijaisia käyttäjiä ovat merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva ja sukellusalan ammatillista koulutusta tarjoava Länsi-Uudenmaan koulutusyhtymä Luksia.
Turvallisuuden kannalta keskeistä on, että sukellukset toteutetaan sukeltajan koulutuksen ja kokemuksen puitteissa vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen. Kansainvälisesti hyväksyttyjen koulutusjärjestöjen kautta saatu luokitus määrittelee reunaehdot sukelluksen suunnittelulle. Tämän lisäksi tapahtumajärjestäjä arvioi, onko suunnitelma linjassa sukeltajan kokemuksen ja olosuhteiden kanssa.
Sukeltaminen Ojamolla on helppoa ja mukavaa. Parkkipaikka sijaitsee aivan kaivoslammen vieressä, ja vaatteet vaihdetaan lämmitetyissä kopeissa. Ojamo on ympärivuotinen sukelluspaikka, ja talvella turvallisuutta parantaa pumpuilla sulana pidettävä avanto. Sukeltaminen tapahtumissa vaatii Ojamon Kaivossukeltajien jäsenyyden, ja tapahtumiin ilmoittaudutaan omilla jäsentunnuksilla. Ellei sopivaa tapahtumaa löydy, tapahtumajärjestäjiin voi olla yhteydessä yhdistyksen Facebook-sivujen kautta tai suoraan sähköpostilla.
Lähteet: Wikipedia, GTK Hakku
Artikkeli on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 4/2024.
Tutustu tekijään
Ari Linna on klaukkalalainen sukelluskuvaaja, jonka suosikkikohteet ovat kiven sisällä.
– Kaivoksissa kuvaamisesta tekee kiehtovaa kristallin kirkas vesi, josta Suomen järvissä pääsee harvoin nauttimaan. Koska luolissa ei ole lainkaan luonnonvaloa, valaisu täytyy suunnitella erikseen. Mukaan tarvitaan valomiehiä, ja malli on eduksi, jotta kuviin saadaan mittasuhdetta.
Ari on menestynyt sukelluskuvakilpailuissa ja toiminut myös kilpailujen tuomaristossa. Hänen valokuvanäyttelynsä, Sukellus hylättyihin kaivoksiin, on nähtävillä Tytyrin Elämyskaivoksessa Lohjalla.
