Siir­ry si­säl­töön

Ve­de­na­lai­sen maa­il­man eri­kois­leh­ti

  • Luo­lat ja kai­vok­set, Su­kel­la Suo­mes­sa

Oja­mon kalk­ki­ki­vi­kai­vos – maa­il­man­luo­kan kai­vos­su­kel­lus­ta

Loh­jal­la si­jait­see Oja­mon kalk­ki­ki­vi­kai­vos, joka on mo­nien mie­les­tä yksi par­hais­ta kai­vos­su­kel­lus­koh­teis­ta. Luo­las­tois­sa vesi on ym­pä­ri vuo­den kir­kas­ta ja kyl­mää. Avo­lou­hok­ses­sa nä­ky­vyys ja veden läm­pö­ti­la vaih­te­le­vat vuo­den­ajan mu­kaan. Tal­vel­la veden läm­pö­ti­la jää­kan­nen alla on nol­lan mo­lem­min puo­lin, ja ke­säl­lä humus vie usein avo­puo­lel­la nä­ky­vyy­den jopa nol­laan. Koo­kas avo­lou­hos ja kai­vos­toi­min­ta useil­la eri ta­soil­la te­ke­vät pai­kas­ta kiin­nos­ta­van kai­ken ta­soi­sil­le har­ras­ta­jil­le.

Teks­ti
Ari Linna
Kuvat
Ari Linna
Sukeltajat Ojamon kaivoksessa
Hel­ve­tin por­tik­si ni­met­ty be­to­ni­sei­nä­mä on Oja­mon tun­ne­tuin paik­ka. Se si­jait­see pit­käl­lä Loh­jan­jär­ven alla. Luo­lan ka­tos­ta Loh­jan­jär­ven poh­jaan on alle kym­me­nen met­riä kiveä. Sei­nä­mä ra­ken­net­tiin tu­ke­maan kai­vok­sen ra­ken­tei­ta jär­ven pai­net­ta vas­taan.
Sukelluspulloja Ojamon rannalla
Lai­tu­ril­la va­rus­teet odot­ta­mas­sa au­toon pak­kaa­mis­ta. Oja­mol­la voi su­kel­taa vain or­ga­ni­soi­duis­sa ta­pah­tu­mis­sa, sillä kai­vos­lam­pea käyt­tä­vät mm. Me­ri­tur­va ja Luk­sia.

Loh­jan Kalk­ki­teh­das Oy har­joit­ti Oja­mol­la kai­vos­toi­min­taa vuo­teen 1965 saak­ka. Kai­vok­ses­ta lou­hit­tiin 40 vuo­den ai­ka­na 8,7 mil­joo­naa ton­nia kalk­ki­ki­veä, ja siel­tä on pe­räi­sin osa Edus­kun­ta­ta­lon ra­ken­nusai­neis­ta.

Kai­vok­sen en­sim­mäi­nen työ­vai­he oli ir­to­maan pois­ta­mi­nen esiin­ty­män pääl­tä. Se ta­pah­tui aluk­si la­pioi­mal­la ir­to­maa kär­ryi­hin. Myö­hem­min toi­min­taa te­hos­tet­tiin rai­de­kul­je­tuk­sin. Lo­pul­ta siir­ty­mi­nen maa­na­lai­seen lou­hin­taan tuli ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä vält­tä­mät­tö­mäk­si.

Maa­na­lai­ses­sa lou­hin­nas­sa työ oli ruu­miil­li­ses­ti vaa­ti­vaa ja vaa­ral­lis­ta. Kai­vok­ses­sa työs­ken­te­li par­haim­mil­laan 250 työn­te­ki­jää. Jat­ko­so­dan ai­ka­na Oja­mol­la toimi so­ta­van­kien työ­lei­ri, ja sodan lo­put­tua pai­kal­le pe­rus­tet­tiin Loh­jan työ­siir­to­la.

Kalk­ki­va­ro­jen eh­tyes­sä kai­vos pää­tet­tiin lo­pet­taa kan­nat­ta­mat­to­ma­na. Sul­ke­mi­sen jäl­keen kai­vos täyt­tyi ve­del­lä tar­jo­ten har­ras­tus­su­kel­ta­jil­le maa­il­man­luo­kan su­kel­lus­koh­teen.

Pump­pu­huo­neen hauki

Avo­lou­hok­sen ym­pä­ri kier­tää oh­jaus­na­ru noin kuu­des­sa met­ris­sä. Rei­tin var­rel­la voi ihail­la veden alle jää­nyt­tä met­sää, upo­tet­tua ve­net­tä ja autoa sekä pump­pu­huo­net­ta ja sen lie­peil­lä asus­ta­vaa hau­kea. Esi­nei­den ja ra­ken­tei­den li­säk­si luo­ki­tet­tu su­kel­ta­ja voi tu­tus­tua Tont­tu­luo­laan, jonka suu­auk­koa var­tioi­vat pi­ha­ton­tut, kar­hun tal­vi­pe­sää muis­tut­ta­vaan Me­si­käm­men­luo­laan ja Tut­kin­ta­luo­laan, jonka poh­jal­la on avo­lou­hok­sen syvin piste 58 met­ris­sä.

Lou­hin­ta­sa­lien hel­mi­nau­ha

Kai­vos on suun­ni­tel­tu sys­te­maat­ti­ses­ti ja do­ku­men­toi­tu hyvin. Olo­suh­teet ovat va­kaat, sillä kai­vok­ses­sa ei ole vir­tauk­sia, mutta val­ta­vat, toi­si­aan seu­raa­vat ident­ti­set salit saat­ta­vat panna pään se­kai­sin.

Luo­las­tot al­ka­vat 28 met­rin sy­vyy­des­tä, josta au­ke­aa en­sim­mäi­nen lou­hin­ta­ta­so. Ta­sol­le on ve­det­ty oh­jaus­na­rua usei­ta ki­lo­met­re­jä. So­pi­va hen­gi­tys­kaa­su mah­dol­lis­taa pit­kät pohja-​ajat, mutta harva läh­tee ta­voit­te­le­maan oh­jaus­na­run lop­pu­pää­tä ilman ve­de­na­lais­ta skoot­te­ria.

Sukeltaja ja vedenalainen skootteri luolassa
Vii­mei­sim­män lou­hin­ta­sa­lin jat­ko­na on kapea va­jaat 100 met­riä pitkä käy­tä­vä, jota myös Madon hän­näk­si kut­su­taan. Sei­nien vaa­leus ker­too, että aivan kaik­kea kalk­ki­ki­veä ei ole lou­hit­tu. Ve­de­na­lai­nen skoot­te­ri on vält­tä­mä­tön pit­kil­lä rei­teil­lä.

Koh­tei­na tällä ta­sol­la ovat Kis­ko­kui­lu, Pys­ty­kui­lu ja Hel­met. Kis­ko­kui­lun kaut­ta lou­hit­tu ki­viai­nes nos­tet­tiin his­sil­lä maan pin­nal­le, ja tämä 45 as­teen kul­mas­sa nouse­va kuilu puh­kai­see kaik­ki lou­hin­ta­ta­sot. Pys­ty­kui­lus­sa pui­set por­taat vie­vät ni­men­sä mu­kai­ses­ti pys­ty­suo­raan alas­päin seu­raa­val­le lou­hin­ta­ta­sol­le. Hel­met ku­vaa­vat pe­räk­käi­siä tun­ne­leil­la yh­dis­tet­ty­jä lou­hin­ta­sa­le­ja, joita tällä ta­sol­la on 13 kap­pa­let­ta.

Sukeltaja ja heijastus kaivoksessa
Hel­mien hie­nous ovat kat­to­pei­lit eli il­ma­tas­kut. Yksi näyt­tä­vim­mis­tä löy­tyy seit­se­män­nes­tä Hel­mes­tä.

Hel­ve­tin por­til­la

Toi­nen lou­hin­ta­ta­so au­ke­aa 58 met­ris­sä. Tääl­lä­kin tun­ne­lien yh­dis­tä­mät lou­hin­ta­sa­lit seu­raa­vat toi­si­aan hel­mi­nau­ha­na. Eril­li­nen yh­dys­käy­tä­vä muo­dos­taa väy­län luo­las­ton eri päi­den vä­lil­le.

Koh­tei­ta tällä ta­sol­la ovat muun muas­sa Hen­ki­lö­his­si ja Yh­dys­käy­tä­vä sekä Oja­mon kuu­lui­sa Hel­ve­tin port­ti, val­ta­va be­to­ni­sei­nä­mä, joka ra­ken­net­tiin tu­ke­voit­ta­maan kai­vok­sen ra­ken­tei­ta Loh­jan­jär­ven pai­net­ta vas­taan. Hel­ve­tin port­ti si­jait­see 45 met­rin sy­vyy­des­sä, ja sitä kan­nat­te­lee 70 met­rin sy­vyy­des­sä niin ikään be­to­nis­ta va­let­tu Luci­fe­rin pi­la­ri.

sukeltajat Ojamon kaivoshissin äärellä
Kai­vos on 238 met­riä syvä, joten mai­na­reil­la oli oma mie­his­tö­his­si, jolla työ­pai­kal­le las­keu­dut­tiin. Su­kel­ta­jat ihai­le­vat his­si­kui­lua ja ruos­tu­nei­ta kis­ko­ja 58 met­rin sy­vyy­des­sä.
Sukeltaja Ojamon sähkötaulun edessä
Kis­ko­kui­lun lä­hel­lä on säh­kö­tau­lu jo­kai­sel­la lou­hin­ta­ta­sol­la.

Oja­mon pi­sim­mät yh­te­näi­set oh­jaus­na­rut

Kol­mas lou­hin­ta­ta­so au­ke­aa 88 met­rin sy­vyy­des­sä ja oli ai­ka­naan pää­asial­li­nen lou­hin­ta­ta­so. Sy­vem­mil­lä ta­soil­la su­kel­le­taan har­vem­min, koska täl­lai­sil­le su­kel­luk­sil­le edel­ly­te­tään tark­kaa su­kel­lus­suun­ni­tel­maa ja eril­li­siä tur­va­jär­jes­te­ly­jä. Siel­lä on kui­ten­kin Oja­mon pisin yh­te­näi­nen oh­jaus­na­ru (1 700 met­riä) ja mah­dol­lis­ta nähdä enem­män kos­ke­mat­to­mia ra­ken­tei­ta kuin ma­ta­lam­mil­la ta­soil­la. Kai­vok­sen syvin var­si­nai­nen lou­hin­ta­ta­so on 138 met­rin sy­vyy­des­sä, vaik­ka kis­ko­kui­lua onkin kai­vet­tu aina 238 met­rin sy­vyy­teen.

Kai­kil­le avoin su­kel­lus­koh­de

Toi­min­taa lam­mel­la pyö­rit­tää 26.7.2024 al­kaen Oja­mon Kai­vos­su­kel­ta­jat ry, joka jär­jes­tää su­kel­lus­ta­pah­tu­mia kai­ken ta­soi­sil­le su­kel­ta­jil­le. Omaeh­toi­nen su­kel­ta­mi­nen kai­vok­ses­sa ei ole sal­lit­tua. Toi­min­taa oh­jaa­vat tar­kat sään­nöt, sillä kai­vos­lam­men en­si­si­jai­sia käyt­tä­jiä ovat me­ren­ku­lun tur­val­li­suus­kou­lu­tus­kes­kus Me­ri­tur­va ja su­kel­lusa­lan am­ma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta tar­joa­va Länsi-​Uudenmaan kou­lu­tusyh­ty­mä Luk­sia.

Sukeltaja Ojamon pystykuilussa
Pys­ty­kui­lus­ta nä­ky­mä 28 met­rin ta­sol­ta alas 58 met­rin ta­sol­le.

Tur­val­li­suu­den kan­nal­ta kes­keis­tä on, että su­kel­luk­set to­teu­te­taan su­kel­ta­jan kou­lu­tuk­sen ja ko­ke­muk­sen puit­teis­sa val­lit­se­vat olo­suh­teet huo­mioon ot­taen. Kan­sain­vä­li­ses­ti hy­väk­syt­ty­jen kou­lu­tus­jär­jes­tö­jen kaut­ta saatu luo­ki­tus mää­rit­te­lee reu­naeh­dot su­kel­luk­sen suun­nit­te­lul­le. Tämän li­säk­si ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jä ar­vioi, onko suun­ni­tel­ma lin­jas­sa su­kel­ta­jan ko­ke­muk­sen ja olo­suh­tei­den kans­sa.

Su­kel­ta­mi­nen Oja­mol­la on help­poa ja mu­ka­vaa. Park­ki­paik­ka si­jait­see aivan kai­vos­lam­men vie­res­sä, ja vaat­teet vaih­de­taan läm­mi­te­tyis­sä ko­peis­sa. Ojamo on ym­pä­ri­vuo­ti­nen su­kel­lus­paik­ka, ja tal­vel­la tur­val­li­suut­ta pa­ran­taa pum­puil­la su­la­na pi­det­tä­vä avan­to. Su­kel­ta­mi­nen ta­pah­tu­mis­sa vaa­tii Oja­mon Kai­vos­su­kel­ta­jien jä­se­nyy­den, ja ta­pah­tu­miin il­moit­tau­du­taan omil­la jä­sen­tun­nuk­sil­la. Ellei so­pi­vaa ta­pah­tu­maa löydy, ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jiin voi olla yh­tey­des­sä yh­dis­tyk­sen Facebook-​sivujen kaut­ta tai suo­raan säh­kö­pos­til­la.

Läh­teet: Wikipedia, GTK Hakku

Oja­mon Kai­vos­su­kel­ta­jat ry(siirryt toiseen palveluun)(siir­ryt toi­seen pal­ve­luun)

Ar­tik­ke­li on jul­kais­tu Sukeltaja-​lehdessä 4/2024.

Ari Linna

Tu­tus­tu te­ki­jään

Ari Linna on klauk­ka­la­lai­nen su­kel­lus­ku­vaa­ja, jonka suo­sik­ki­koh­teet ovat kiven si­säl­lä.

– Kai­vok­sis­sa ku­vaa­mi­ses­ta tekee kieh­to­vaa kris­tal­lin kir­kas vesi, josta Suo­men jär­vis­sä pää­see har­voin naut­ti­maan. Koska luo­lis­sa ei ole lain­kaan luon­non­va­loa, va­lai­su täy­tyy suun­ni­tel­la erik­seen. Mu­kaan tar­vi­taan va­lo­mie­hiä, ja malli on eduk­si, jotta ku­viin saa­daan mit­ta­suh­det­ta.

Ari on me­nes­ty­nyt su­kel­lus­ku­va­kil­pai­luis­sa ja toi­mi­nut myös kil­pai­lu­jen tuo­ma­ris­tos­sa. Hänen va­lo­ku­va­näyt­te­lyn­sä, Su­kel­lus hy­lät­tyi­hin kai­vok­siin, on näh­tä­vil­lä Ty­ty­rin Elä­mys­kai­vok­ses­sa Loh­jal­la.

Tu­tus­tu Arin su­kel­lus­ku­viin(siirryt toiseen palveluun)

Jaa:

Saa­tat olla kiin­nos­tu­nut myös näis­tä

  • Haapaluoman louhos

    La­keu­del­le – Etelä-​Pohjanmaan su­kel­lus­koh­tei­ta

    Su­kel­la Suo­mes­sa

    Vaik­ka Etelä-​Pohjanmaa on ta­sais­ta pel­to­mai­se­maa lähes sil­män­kan­ta­mat­to­miin ja me­rel­le on pai­koin mat­kaa, pyö­rii su­kel­lus­toi­min­ta mu­ka­vas­ti myös eri­lais­ten louhos-​, kaivos-​ ja mont­tu­koh­tei­den an­sios­ta. Tähän jut­tuun on koot­tu­na joi­ta­kin La­keu­den Su­kel­ta­jien ko­ti­koh­tei­ta.

  • Tor­na­tor 120 vuot­ta me­rel­lä ja su­kel­ta­jien pal­ve­luk­ses­sa

    Su­kel­la Suo­mes­sa

    "Nään van­han Tor­na­to­rin yhä vielä mie­les­säin, kun sillä sil­loin mat­kaan läh­dit lap­suusys­tä­väin", lau­loi Junnu Vai­nio kap­pa­lees­saan Al­bat­ros­si. Myös kaima Tor­na­tor I on kul­ke­nut pit­kän ja vai­he­rik­kaan mat­kan hi­naa­jas­ta su­kel­lus­tu­kia­luk­sek­si, joka…

  • osa Suomen kartasta jossa sukelluskohteita merkittynä

    Su­kel­lus­koh­teet kar­tal­la

    Ajan­koh­tais­ta, Su­kel­la Suo­mes­sa

    Suo­mes­sa on pal­jon su­kel­let­ta­vaa, mutta miten löy­tää it­sel­le so­pi­via koh­tei­ta? Mistä pää­see ve­teen, ja mil­lai­set olo­suh­teet koh­teel­la on? Uusi su­kel­lus­koh­de­kart­ta ko­ko­aa run­saas­ti tie­toa yh­teen paik­kaan.