Kun henkeä ahdistaa ‒ sukeltajan keuhkoedeema
Keuhkoedeema eli keuhkopöhö on tila, jossa keuhkoihin kerääntyy nestettä. Se johtaa heikentyneeseen kaasujen vaihtoon ja voi aiheuttaa hengenahdistusta ja hengityshäiriöitä. Tila voi kehittyä, kun henkilö rasittaa itseään fyysisesti kylmässä vedessä, ja oireiden syy on helppo tulkita väärin. Vesiharrastajien keuhkoedeema on tunnettu aiemmin varsin huonosti, mutta tietoisuus siitä on lisääntynyt viime vuosina.
Keuhkoedeeman on perinteisesti ajateltu liittyvän eräisiin sairauksiin, ja muuhun kuin sairauteen liittyvää keuhkoedeemaa on pidetty harvinaisena. Viimeisten reilun 10 vuoden aikana on kuitenkin havaittu, että keuhkoedeemaa esiintyy myös uimareilla, triathlonisteilla ja sukeltajilla. Esimerkiksi Britannian sukellusliitto BSAC (British Sub-Aqua Club) on kiinnittänyt tapahtumaraporttijulkaisuissaan erityistä huomiota vahvistettuihin ja epäiltyihin sukeltajien keuhkoedeematapauksiin vuodesta 2016 eteenpäin.
Miten keuhkoedeema syntyy?
Keuhkoedeema syntyy, kun keuhkorakkuloihin kertyy nestettä.
Uimareilla, triathlonisteilla, snorkkelisukeltajilla, laitesukeltajilla ja tekniikkasukeltajilla keuhkoedeeman syntyminen edellyttää tilannetta, jossa henkilö on vedessä, on kylmä ja toiminta on fyysisesti rasittavaa. Ilman näitä tekijöitä uimarin tai sukeltajan keuhkoedeeman riski on pieni.
Vedenpaine ja vaaka-asento: Ulkoinen vedenpaine ja vaaka-asento siirtävät verta raajoista kohti rintakehää ja keuhkoja, mikä nostaa keuhkojen verenpainetta ja siirtää keuhkorakkuloihin nestettä.
Kylmä vesi: Kylmyys supistaa pinta- ja ääreisverenkiertoa, mikä siirtää verta kehon ydinalueille ja lisää keuhkojen kuormitusta.
Rasitus: Kova fyysinen rasitus, kuten esim. Triathlon-kilpailu, virtaa tai aallokkoa vastaan uiminen tai vaikkapa sukeltajan pelastus- tai avustustilanne, lisää keuhkoedeeman syntymisen mahdollisuutta.
Kuvituskuva.
Riskiä lisääviä tekijöitä
Mikäli keuhkoedeeman syntymisen edellytykset ovat olemassa, riskiä lisääviä tekijöitä voivat olla mm.:
Sukelluspuku: Tiukka sukelluspuku, erityisesti märkäpuku, puristaa raajoja ja vahvistaa vedenpaineen vaikutusta: verta siirtyy raajoista rintakehää kohti. Tiukka puku myös puristaa rintakehää ja tekee hengittämisestä raskaampaa.
Hengitysvastus: Eräissä snorkkelityypeissä hengitysvastus saattaa nousta suureksi. Erityisesti snorkkelisukeltajan kokokasvomaski voi lisätä sekä liian suuren hengitysvastuksen että liian suuren hiilidioksidikertymän riskiä.
Avoimen kierron laitteella sukellettaessa hengitysvastus kasvaa, kun annostin on keuhkoja ylempänä, esim. jos pintaan noustaan pystyasennossa.
Suljetun kierron laitteen hengitysvastus on yleensä suurempi kuin avoimen kierron laitteen. Tämä korostuu etenkin laitemalleissa, joissa vastakeuhkot ovat selän puolella. Suljetun kierron laitteella sukeltaminen voi lisätä keuhkoedeeman riskiä.
Liika nesteytys: Liiallinen nesteytys ennen sukellusta voi lisätä keuhkoedeeman riskiä. Toisaalta liian vähäinen nesteytys voi lisätä sukeltajantaudin riskiä. Tässä kultainen keskitie lienee hyvä ratkaisu: nesteytys on tärkeää, mutta liioitteleminen ei ole terveellistä.
Perussairaudet: Sydän- ja verisuonisairaudet, kuten korkea verenpaine, on keuhkoedeeman riskiä lisäävä tekijä. Lääkitys ei poista riskiä kokonaan. Myös jotkut keuhkosairaudet voivat lisätä riskiä.
Kuvituskuva.
Keuhkoedeeman oireita
Eräs keuhkoedeeman oire voi olla tuntemus hengitysvaikeuksista silloinkin, kun toiminta ei ole erityisen rasittavaa fyysisesti. Hengenahdistus kesken uinnin tai sukelluksen voi olla äkillistä ja voimakastakin. Siitä huolimatta, että uimari tai sukeltaja hengittää normaalisti, hänellä voi olla hapen puutteen tunnetta. Hengitys saattaa olla pinnallista, nopeaa tai normaalia raskaampaa. Tuntemuksena voi olla myös, että hengittämiseen joutuu keskittymään erityisen paljon. Rintakehän puristava tunne tai rahina voi olla yksi keuhkoedeeman oireista.
Sukeltajasta saattaa tuntua, että annostin ei toimi normaalisti tai että ilma on lopussa. Sukeltaja saattaa myös hylätä vaihtoehtoisen ilmanlähteen, kun hänestä tuntuu, ettei sekään toimi normaalisti.
Yskä on yksi keskeisistä oireista. Se saattaa olla myös voimakasta tai hakkaavaa. Yskimiseen saattaa liittyä limaisuutta tai vaahtoavia tai verisiä ysköksiä, mutta se voi olla myös kuivaa ärsytysyskää.
Uimari tai sukeltaja voi olla hämmentynyt ja toimia epäloogisesti; hän saattaa esimerkiksi uida väärään suuntaan. Hänellä saattaa olla vaikeuksia suoriutua normaaleista tehtävistä ja toiminnoista.
Hengitysvaikeuksia voi tuntua myös sen jälkeen, kun vedestä on noustu pois. Kohtauksen jälkeen saattaa mennä useita viikkoja ennen kuin aerobinen kunto esim. rasituksessa on palautunut normaaliksi.
Ensiapu
BSAC ja DAN (Divers Alert Network) suosittelevat, että epäillyissä keuhkoedeematapauksissa.
- sukeltaja avustetaan pintaan niin nopeasti kuin on turvallista. Sukeltajan ei anneta nousta pintaan yksin, koska tajunnan menetyksen riski on olemassa.
- Henkilö tuodaan pois vedestä mahdollisimman nopeasti.
- Tajuissaan oleva henkilö laitetaan istumaan pystyasentoon.
- Henkilölle annetaan ensiapuhappea.
- Henkilö pidetään lämpimänä.
- Henkilölle ei anneta nesteitä.
- Henkilö toimitetaan asianmukaiseen jatkohoitoon.
Miksi keuhkoedeemaa ei aina tunnisteta?
Keuhkoedeema saattaa olla alidiagnosoitu. Yksi syy tähän voi olla se, että uimari tai sukeltaja luulee tuntemustensa taustalla olevan muita syitä.
Jos sukeltaja esimerkiksi kokee, että hän ei saa tarpeeksi ilmaa tai hengittäminen on vaikeaa, hän saattaa luulla, että laitteessa on jotain vikaa tai että ilma on lopussa. Jos laite jälkikäteen tarkistetaan eikä siinä havaita teknisiä ongelmia tai pinnalla huomataan, että pullossa on vielä runsaasti hengityskaasua, kyseessä onkin saattanut olla keuhkoedeema.
Avovesiuimari tai snorkkelisukeltaja saattaa myös kuitata ahdistavan ja kiristävän tunteen sillä, että märkäpuku on liian kireä.
Keuhkoedeeman aiheuttamaa menehtymistä voi olla vaikea erottaa hukkumisesta, koska molemmissa tapauksissa keuhkoista löytyy nestettä.
Sukeltaminen keuhkoedeeman jälkeen
Epäillyn tai vahvistetun keuhkoedeeman jälkeen veteen saa palata vasta sen jälkeen, kun lääkäri, joka tuntee sekä sukeltamisen että keuhkoedeeman riskitekijät, antaa siihen luvan.
BSAC korostaa, että lieväkin tapaus lisää uusiutumisen riskiä. Tutkimusten mukaan 30 prosentissa tapauksista tilanne uusiutuu, minkä vuoksi keuhkoedeemalla on merkitystä sukellusturvallisuuden kannalta.
On hyvä muistaa, että keuhkoedeeman riski ei liity pelkästään laitesukellukseen, vaan vedenpaine on sen syntymisessä keskeinen tekijä. Kaikki fyysisesti rasittava toiminta kylmässä vedessä voi lisätä keuhkoedeeman uusiutumisen riskiä, mahdollisten perussairauksien lisäksi. Jos siis vesilajien harrastaja saa keuhkoedeeman kertaalleen jonkun lajin parissa, uusiutumisen riski on hänellä kohonnut kaikessa kylmän veden rasituksessa.
Lähteet:
ASK DAN: What Do I Need to Know About Immersion Pulmonary Edema? Divers Alert Network. Scubadiving.com 27.4.2022. https://www.scubadiving.com/ask-dan-what-do-i-need-to-know-about-immersion-pulmonary-edema
Diver Guidance for Immersion Pulmonary Oedema (IPO). BSAC. https://www.bsac.com/safety/diver-guidance-for-immersion-pulmonary-oedema-ipo/
Onko sukeltamisen aiheuttama keuhkopöhö vaaratekijä sukellettaessa? Guy Thomas. Alert Diver 7.8.2023. https://alertdiver.eu/fi_FI/artikkelit/onko-sukeltamisen-aiheuttama-keuhkopoho-vaaratekija-sukellettaessa/
Scuba diving and Immersion pulmonary oedema (IPO). Peter Wilmshurst. BSAC 26.5.2023 https://www.bsac.com/news-and-blog/safety-talk-immersion-pulmonary-oedema/
The lungs and Immersion Pulmonary Oedema (IPO) | Anatomy of a diver. BSAC. DDRC Healthcare | Posted 13 Jun 2020 https://www.bsac.com/news-and-blog/immersion-pulmonary-oedema-the-lungs/
Uimarin keuhkopöhö. Ohjeet kilpailijoille ja ensiapuhenkilöstölle. Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu 2023. Fanni Lindvall, Riikka Luokkanen, Tiia-Mari Tenhunen. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/816939/Lindvall_Luokkanen_Tenhunen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
