SärkiCup siivosi Kaukajärveä
Sukelluskalastajien kauden 2024 viimeinen kotimaan ranking-kilpailu pidettiin harvinaisesti kaupunkiympäristössä, Tampereen Kaukajärvellä. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä SärkiCupissa tehtiin lisäksi yhdessä töitä järven ekosysteemin hyväksi.
Kaukajärveä uhataan monesta suunnasta: holtittomat hulevedet, rantarakentaminen ja ilmastonmuutos koettelevat Tampereen helmen herkkää ekosysteemiä. Järvi on muuttumassa ahvenpainotteisesta vesistöstä särkikalojen temmellyskentäksi.
Esimerkiksi suutari on Kaukajärveen viime vuosikymmenellä ilmestynyt tulokaslaji. Tamperelaisilla sukelluskalastajilla syntyi ajatus tehdä jotain asian eteen.
– Keksimme järjestää yhden kisan täällä. Kaukajärvessä ei ole aiemmin kisattu sukelluskalastuksessa. Kilpailu suunniteltiin yhteistyössä Vehmaisten osakaskunnan kanssa, ja se sai nimekseen osuvasti SärkiCup, kertoo kisan järjestelyistä vastannut Severi Miettinen Tampereen Urheilusukeltajat ry:stä.
Kilpailun lähtö ja maali oli Riihiniemen uimarannalla. Kisapaikan sijainti osoittautui erinomaiseksi. Pilvisenä päivänä rannalla ei juuri muita käyttäjiä ollut. Vaatimattomampiin puitteisiin tottuneet sukelluskalastajat olivat varsin tyytyväisiä rannan lähellä sijaitsevaan päällystettyyn parkkipaikkaan ja palvelevaan rantakioskiin.
Hoitokalastus auttaa järveä
Kilpailuun osallistui parisenkymmentä sukelluskalastajaa. Ohjeena oli keskittää kalastus särkikaloihin. Etenkin suutareita saatiin saaliksi: yhteensä 24 kappaletta. Sukelluskalastus on tehokas tapa juuri suutarin kalastukseen, sillä pohjamudissa möyrivä kala ei herkästi tartu vieheisiin. Katiskalla sitä saa, mutta suutari ei ole kaikista halutuin ruokakala.
Vehmaisten osakaskunnan puheenjohtaja Sirpa Kuusela oli mielissään ja hämmästeli, miten suuria osa suutareista oli.
– Toivoisin tästä kilpailusta perinnettä! Olimme osakaskunnan hallituksessa heti sitä mieltä, että kilpailu on hieno idea. Toiveena ainoastaan oli, että suurimmat hauet jätettäisiin pyytämättä, sillä isot hauet pitävät nekin osaltaan särkikalojen kantoja kurissa, hän sanoo.
Vehmaisten osakaskunta hallinnoi Kaukajärven pääosaa. Osakaskunta myöntää kalastusluvat, ja sen tehtävä on lisäksi tarkkailla ja huoltaa vesistön tilaa. Osakaskunta pyrkii myös kaikin keinoin edistämään järven suojelua vaikuttamalla aktiivisesti kaupungin päätöksentekoon. Työtä riittää.
– Hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen on rakennettu uudet altaat ja kaivot, mutta kovalla sateella ne tulvivat ja vettä valuu koskena järveen. Myös rantarakentaminen ja siitä aiheutuvat hulevedet ovat järvelle suuri uhka. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että rakentaminen pysyisi maltillisena. Hulevedet aiheuttavat rehevöitymistä. Tästä on merkkinä tiettyjen vesikasvien, esimerkiksi vesiruton, lisääntyminen. Suutarikanta on kasvanut järven rehevöitymisen seurauksena. Sinilevähavaintoja on myös alkanut olla vuosittain, Sirpa Kuusela kertoo.
Järven kalakannasta pidetään huolta istutuksia tekemällä. Vehmaisten osakaskunta istuttaa järveen taimenta ja Tampereen kaupunki siikaa.
Ensimmäiset kisat
Juho Waris ja Riku Pirinen osallistuivat sukelluskalastuskilpailuun ensimmäistä kertaa. Molemmat innostuivat lähtemään kilpailuun ystävänsä Eliel Kilkin houkuttelemana.
– Olen joskus junnuna kokeillut lajia mökillä isäni kanssa, ja jotenkin se tuli puheeksi Elielin kanssa. Hän kertoi, että on lajissa Suomen mestari; en edes tiennyt, että tässä kilpaillaan. Päätin sitten osallistua kisaan, kun Eliel vinkkasi, että tämä olisi sopiva, aloittelijaystävällinen kisa, Juho Waris kertoo.
Myös Riku Pirinen innostui sukelluskalastuksesta samalla tavalla.
– Joskus nuorempana olen snorklannut ja minulla on PADIn OWD-kortti, mutta en ollut koskaan sukelluskalastanut. Halusin kokeilla kalastusta ja ehdotin sitä Elielille. Sitten mentiin kokeilemaan – tämä tapahtui kolme viikkoa sitten, hän naurahtaa. Calypsoa edustanut Riku sijoittui hienosti ensimmäisessä kisassaan kymmenenneksi.
Onnistunut päivä
Entä minkälaiset tunnelmat olivat tapahtuman jälkeen?
– Kaikki meni just niinku pitikin. Melkein kaikki saivat kalaa, vaikka olosuhteet olivat ehkä vähän hanka- lat, kun edellisenä päivänä oli kovia sateita ja myrskyinen sää. Kaikilla tuntui kuitenkin olevan mukavaa, ja kaikki pääsivät kokeilemaan uudessa paikassa kalastusta. Oli hienoa, että moni pääsi paikalle, koska kilpailu oli meille tämän kauden viimeinen, missä olemme kaikki yhdessä, Severi Miettinen summasi fiiliksiä kisapäivän jälkeen.
Saattaa olla, että Kaukajärven SärkiCupista tulee sukelluskalastajien kisaohjelmaan pysyvä perinne.
Harvinaislaatuinen kohde ansaitsee suojelua
Kaukajärvi on ainutlaatuinen kohde, sillä sen vesi on pysynyt kirkkaana ja näkyvyys on usein melko hyvä. Järvestä löytyy sukellettavaa monen tasoisille sukeltajille, ja sen virkistyskäyttö on muutenkin monipuolista. Sukelluskalastuskisojen kanssa samaan aikaan toisella rannalla, Kaukajärven Soutustadionilla, pidettiin soutukilpailu.
Kaukajärvestä nauttivat myös laitesukeltajat, ja järvessä onkin useita veteenmenopaikkoja, ehkä tunnetuimpana niin sanottu Bandidoksen ranta, jonka edustalla on myös vedenalaisia lavoja ja sukelluslineja. Tampereen Urheilusukeltajat käyttävät järveä monipuolisesti.
Järvi sopii hyvin sukellusharrastukseen senkin takia, että siellä ei saa ajaa moottoriveneellä lainkaan. Tämän vuoksi myös SärkiCupissa turvaveneenä oli soutuvene.
Kaukajärvi on helposti saavutettavissa, sillä aivan rannan tuntumaan pääsee myös julkisilla kulkuvälineillä. Sukeltaessa on hyvä huomioida myös muut vesistön käyttäjät, kuten sup-lautailijat, uimarit, melojat ja kalastajat.
Tutkimuslaitoksen (Kokemäen- joen vesistön vesiensuojeluyhdis- tyksen KVVY Tutkimus Oy) mukaan järven vesi on edelleen hyvälaatuista, mutta järven käyttäjät ovat silti huolissaan muun muassa lisääntyneiden sinilevähavaintojen ja rehevöitymisestä kertovan kasvillisuuden esiintymisen vuoksi. On tärkeää, että Kaukajärven hyvinvoinnista pidetään huolta ja aiheesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.
Artikkeli on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 4/2024.