Junnujen harrastaminen on kallista – paitsi sukellusseuroissa
Lasten ja nuorten harrastaminen on Suomessa kallista. Sukellusseurat pystyvät tarjoamaan säännöllisen viikoittaisen harrastuksen edullisesti. Sukellusharrastus ja sen eri muodot kehittävät vesitaitoja, itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja.
Näin kallista junioriurheilu on Suomessa : Yhä useampi laji alkaa jo olla rikkaiden lapsiperheiden yksinoikeus. HS 9.3.2023.
Useissa tutkimuksissa on tullut esiin lasten ja nuorten liikuntaharrastusten korkeat kustannukset. Urheilulehden vuonna 2023 tekemän laajan kyselytutkimuksen tulosten julkaisun jälkeen olemme saaneet lukea toinen toistaan apeampia otsikoita aiheesta. Kustannusten nousu jättää yhä useampia lapsia ja nuoria ulos harrastamisen ja liikkumisen yhteisöstä. Kustannukset ovat huimia: Esimerkiksi 10-vuotiaan uintiharrastus (ei kilpailu) maksaa pääkaupunkiseudulla Urheilulehden selvityksen mukaan noin 1 400 euroa vuodessa. Jalkapallosta saakin maksaa sitten jo 3 000 euroa vuodessa.
”Oli hirveää ilmoittaa pojalle, ettei jalkapallon pelaaminen enää onnistuisi.” – Näin harrastamisen kalleus piinaa suomalaisia perheitä, HS 18.3.2023.
Hyvä harrastus 200 eurolla vuodessa
Näihin verrattuna lasten ja nuorten toiminnan kustannukset sukellusseuroissa ovat suorastaan ällistyttävän pieniä. Jo 200 eurolla vuodessa saa viikoittaisen liikuntaharrastuksen, ja tähän sisältyy kaikki tarvittava: seuran jäsenmaksu noin 50 euroa, toimintamaksu saman verran, uima-asu ja perusvälineet satasen hujakoilla. Monissa seuroissa perusvälineet saa alkuun lainaksi, ja lasten ja nuorten toiminnassa kierrätys toimii hyvin, joten käytettyjäkin löytyy hyväkuntoisena pikkurahalla.
Mutta tietääkö tästä kukaan? Sukellusharrastuksen kustannukset eivät olleet Urheilulehden lajilistauksessa mukana; pienet lajit eivät helpolla pääse lehtien sivuille. Meidän pitää tehdä vähän enemmän hommia, jotta saamme äänemme kuuluviin. Tässä olisikin seuroilla loistava tilaisuus tuoda esiin omalla alueellaan sukellusharrastuksen kustannusten kohtuullisuutta ja kaikkea sitä hyvää, mitä sukellusharrastus lapselle ja nuorelle antaa.
Kaikki eivät halua kilpailla
Kaikki eivät halua kilpailla, ja monessa isommassa lajissa ei ole mahdollista harrastaa kilpailematta tietyn vaiheen jälkeen. Lasten ja nuorten toiminnassamme tavoitteena ei ole muiden kanssa kilpailu, mutta silti se tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen harrastamiseen, sitoutumiseen ja itsensä voittamiseen.
Sukeltaminen vaatii rohkeutta ja luottamusta omiin taitoihin. Lapsi oppii sukeltaessaan hallitsemaan pelkojaan ja haastamaan itseään uusilla tavoilla. Tämä voi auttaa kehittämään itseluottamusta ja itsenäisyyttä. Omassa treeniryhmässä lapsi tutustuu uusiin ihmisiin ja voi kehittää sosiaalisia taitojaan. Sukellus on tiimityötä, joten hän oppii kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä muiden kanssa. Sukellusharrastus kehittää fyysistä kuntoa ja voimaa sekä kansalaistaitona pidettyä uimataitoa. Sukeltaminen myös opettaa arvostamaan ja kunnioittamaan vesiluontoa ja sen monimuotoisuutta.
Tarvitaan lisää allasaikaa ja ohjaajia
Näitä asioita kannattaa tuoda esille kaikilla foorumeilla ja joka käänteessä. Se ei kuitenkaan riitä, sillä tiedämme, että tällä hetkellä lasten ja nuorten toiminnan laajenemisen tulppana on usein hallivuorojen ja ohjaajien puute. Tulijoita olisi, mutta heille pitää myydä ei oota. Tämän kun saisi viestittyä kaupunkien ja kuntien liikuntoimen korviin, jotta allasaikaa heltiäisi helpommin ja järkevään kellonaikaan.
Ohjaajapulaan auttaa puolestaan aktiivinen kouluttaminen; meillä on laadukkaat ohjaajakurssit ja vanhimmista norpista osa saattaa haluta jatkaa ohjaajaksi, kun tarjotaan mahdollisuus. Myös lasten vanhemmat kannattaa imaista altaan reunalta toimintaan mukaan tarjoamalla heille vaikkapa snorkkelisukellustreeniä yhdessä lasten kanssa.
Meillä on tarjota lapsille ja nuorille erinomainen ja edullinen harrastus. Pidetään sitä esillä!
Julkaistu on Sukeltaja-lehdessä 2/2023.
