Siirry sisältöön

Vedenalaisen maailman erikoislehti

Opena Itämeri-kesälukiossa

Kauniaislainen Tiina Boman vietti juhannusviikon Seilin saarella Itämeri-kesälukion snorklausopettajana. Kansainvälisessä lukioryhmässä oli kahdeksan suomalaista, kymmenen saksalaista ja kymmenen marokkolaista oppilasta, jotka tulivat Itämeri-lukion yhteistyökouluista. Opetuskielenä oli englanti.

Teksti
Kristiina Karila
Kuvat
Itämeri-kesälukion opettajat
snorklaajia rannalla

22-vuotiaalla Bomanilla on runsaasti osaamista sukelluksessa. Hän on norppaohjaaja ja snokkeilusukelluskouluttaja, P2-laitesukeltaja ja harrastaa myös vapaasukellusta seurassaan Espoon Nousu ry:ssä. Pian Sukeltajaliiton valikoimaan tulevaa pystösukelluskurssiakin Boman on ollut pilotoimassa. Lisäksi hän toimii kipparina Sukeltajat ry:n sukellusreissuilla; tähän on valmistanut varusmiespalvelus Upinniemessä Rannikkoprikaatissa, missä hänet koulutettiin sotilasveneenkuljettajaksi.

Opettajatiimiin kuuluivat snorklausopettajan lisäksi kulttuurin ja historian opettaja, biologian opettaja ja rehtori. Lisäksi Saksasta ja Marokosta tuli yhteensä viisi opettajaa ryhmien mukana.

­‒ Meillä oli ennen lukioviikkoa opetiimin kanssa Teams-tapaamisia, joissa käytiin läpi ohjelmaa ja päiväjärjestystä. Kuulin, mitä oli tehty aiempina vuosina, mutta sain tosi vapaat kädet suunnitella oma opetustani. Tein etukäteen oppilaille diaesityksen, jossa käytiin läpi snorkkelisukelluksen perusasioita ja turvallisuutta, kuten käsimerkkejä, A-lipun käyttöä, parityöskentelyä jne., kertoo Boman valmistautumisesta työviikkoon.

Kaunis Seilin saari tarjosi puitteet viikon Itämeri-kesälukiolle, joka järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kanssa.

Oppilaista vain noin kymmenellä oli aiempaa snorklauskokemusta. Alkuun myös heidän uimataitonsa piti testata, jotta kaikki pärjäävät Suomen viileissä vesissä hätääntymättä.

‒ Kylmä vesi tuli vähän yllätyksenä ulkomaalaisille, kun kelikin oli aika viileä. Osa porukasta halusi tulla veteen vain ensimmäisinä päivinä, mutta osa innostui niin paljon, että oli vedessä joka päivä. Loppua kohden kokemuksen karttuessa pystyimme nostamaan sukellusten vaatimustasoa, hän kertoo.

Normipäivä

Lukion päivä alkoi aamupalalla ja aamupiirillä, jossa venyteltiin, kyseltiin kuulumisia ja käytiin läpi päivän ohjelmaa. Oppilailla oli aamupäivällä luokkahuoneopetusta. Lounaan jälkeen jakauduttiin kahteen ryhmään, joista toinen lähti snorklaamaan ja toinen teki kenttätöitä. Parin tunnin jälkeen ryhmän vaihdettiin, joten Tiina Boman vietti koko iltapäivän snorklausvarusteissa oppilaiden kanssa.

Päivällisen jälkeen oppilailla oli omaa ohjattua toimintaa, ja Boman vietti vapaa-aikaa kauniiseen Seilin saareen tutustuen. Joka toinen päivä sanottiin ja uitiin, mikä olikin mieluisa aktiviteetti viileän kelin vuoksi. Kolmantena päivänä tehtiin veneretki Iso-Kuusisen saareen, missä otettiin veneestä syväpohjanäytteitä 27 metristä ja käytiin rannassa snorklaamassa.

Tutkimusalus Aurelia Iso-Kuusisen edustalla. Ne, jotka eivät halunneet snorklata, pääsivät käymään saaressa soutaen.

‒ Snorklatessa oppilaat eivät juurikaan ottaneet näytteitä, vaan rannalta ja laiturilta. Kymmenen metrin päähän rannasta tehtiin myös leväruutu, mistä laskettiin, kuinka monta prosenttia ruudusta on kiveä, levää jne. Saarella on mm. tutkimusasema, jonka merivesilaboratorion tiloja saimme hyödyntää. Oppilaat tekivät raportit löydöksistään, jotka sitten esiteltiin, hän kertoo.

Oppilaat harjoittelivat erilaisten tukimusvälineiden käyttöä ja näytteiden ottoa.

Snorklaus oli hauskinta

Lukioviikon loppupiirissä tuli esille, että snorklausta pidettiin viikon hauskimpana kokemuksena.

‒ Se, että sitä sai kokeilla turvallisesti, oli monelle mieluisa elämys. Yleisesti meillä oli hyvä meno oppilaiden ja opettajien kesken, kaikki tukivat toisiaan ja oli rento tekemisen meininki. Kaikki hoidettiin topakasti, Boman kuvailee.

‒ Oli todella mukavaa ja helppoa olla eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Alkuun piti löytää keinoja, miten kohdataan ja miten on soveliasta tuoda asioita esille kulttuurierot huomioiden. Esim. rakensin pressuista pukukopin, jotta märkkärin saa rauhassa vaihtaa päälle.

Tiina Boman pitää viikon tärkeimpänä antina sitä, että vaikka tulisi hyvin erilaisista olosuhteista eikä olisi koskaan snorklannut, niin siitä voi pitää ja viileästä Itämerestä voi löytää elämää.

‒ Oli ilo nähdä, että oppilaat halusivat tulla veteen tutkimaan sen elämää.

Snoklatessa löytyi mm. rakkohaurua.

Heittäydy uusiin kokemuksiin

Boman suosittelee Itämeri-kesälukiota reippaalle ja aktiiviselle nuorelle, joka ei pelkää haasteita.

‒ Lukio järjestetään joka toinen vuosi, ja myös ulkomaille on mahdollista päästä yhteistyökoulujen kautta. Tänne tullaan ympäri Suomen; meillä oli oppilaita Helsingistä Tornioon. Tarvitaan vaan vähän rohkeutta heittäytyä uusiin kokemuksiin ja kohtaamaan uusia kulttuureja, Tiina Boman toteaa.

Snorklausopettajan kesä jatkuu sukellusreissulla Saaristomerellä. Syksyllä alkavat opinnot, mutta ala on vielä vähän auki: pian tulevat tulokset opiskelupaikoista. Kiinnostaisiko opettaminen myös ammattina?

‒ Noo, katsotaan, mitä kesä tuo tullessaan. Yksi opiskelupaikka on jo varmistunut, ja toisen tietoja odottelen, hän tuumii.

Tiina Bomanilla kesä jatkuu sukeltaen ja syksyllä alkavat opinnot; missä ‒ se ratkeaa, kun tieto opiskelijavalinnoista tulee.
Kuva: Ville Arpiainen

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Nuori tyttö altaassa kuvituskuva

    Norppatoiminta opettaa taitavaksi vedessä

    Lapset ja nuoret

    Norppatoiminta on lasten ja nuorten harrastus, jossa lapset oppivat sukeltamaan perusvälineillä, pelastamaan ja pysymään rauhallisina vedessä. Kysyimme Vaasasta ja Rovaniemeltä, mitä norppatreeneissä oikein tehdään.

  • sukeltaja tutkii pohjaa

    Kansalaistiedettä sukeltajille

    Taidot, Vesiluonto

    Noin 10 % maapallon elinkelpoisesta tilasta on maan päällä ja 90 % vesistöissä: joissa, järvissä ja merissä. Vedenalainen maailma on siis tärkeä elämän ylläpitäjä sinisellä planeetallamme. Ihminen näkee kuitenkin vain…

  • Viisas veneilijä kantaa vastuunsa ympäristöstä

    Ajankohtaista, Vesiluonto

    Kevät ja syksy ovat veneiden huollossa tärkeitä hetkiä vaikuttaa ympäristön kuormitukseen. Esimerkiksi pohjissa käytetyille myrkkymaaleille on vaihtoehtoja. Veneilykaudella on syytä kiinnittää huomiota jätteen oikeaan käsittelyyn − pienilläkin teoilla voi olla…