Norppatoimintaan panostaminen tuo jatkuvuutta
Waltter Toiva, 23, on niin omassa seurassaan kuin valtakunnallisella tasollakin aktiivinen toimija, joka ottaa rohkeasti vastaan uusia haasteita. Viime vuonna hän muun muassa mahdollisti omassa seurassa nuorten S3-kurssin ja oli järjestämässä valtakunnallista norpparallia. Lisäksi hän oli mukana valtakunnallisella lasten ja nuorten sukellusleirillä sekä omien norppien ohjaajana että leirin rakentajana ja järjestäjänä. Toiva valittiin Vuoden norppaohjaajaksi 2023.
Kuinka kauan olet harrastanut sukellusta?
Aloitin harrastuksen isäni myötä, sillä hän harrasti laitesukellusta ja toki edelleenkin välillä sukeltaa. Oma sukellusurani alkoi Tampereen Urheilusukeltajien norppatoiminnassa 7-vuotiaana eli 17 vuotta sitten. Vuonna 2016 suoritin laitesukelluksen peruskurssin.
Miten innostuit lähtemään seurasi nuorisojaoksen vetäjäksi?
Tämä on ensimmäinen luottamustehtäväni seuratoiminnassa. Edellinen nuorisovastaava Vesa Vessari oli ollut pitkään samassa tehtävässä ja alkoi kysellä minua jatkajakseen. Jonkin aikaa asiaa pohdittuani ajattelin, että voisihan minulla olla tähän annettavaa. Olimme Vesan kanssa usein puhuneet, miten norppatoimintaa voisi seurassa kehittää, ja halusin lähteä sitä viemään eteenpäin.
Mitä sukelluksen lajeja harrastat tällä hetkellä, ja mikä on suosikkisi?
Harrastan räpyläuintia hallikaudella. Kesällä tulee harrastettua snorkkelisukellusta junnujen kanssa. Olen laitesukelluksessa kouluttautunut P3- tasolle asti. Omassa harrastamisessa nautin eniten laitesukelluksesta. Siinä parasta on vedenalaisen luonnon tarkastelu ja erilaisten taitojen harjoittelu. Teemme paljon sellaisia sukelluksia, että lopussa harjoitellaan joitakin tilanteita tai taitoja. Tykkään sukeltaa ihan näissä meidän lähijärvissä Tampereella, esimerkiksi Kaukajärvessä.
Miten innostuit liittokouluttajan tehtävästä?
Olen liittokouluttajana norppaohjaaja- ja snorkkelisukelluskouluttajakursseilla. Muutama vuosi sitten kävin snorkkelisukelluskouluttajakurssin. Siellä sitten tuli puheeksi, että seuraava askel voisi olla liittokouluttajapuoli. Haluan kuitenkin koko ajan kehittyä ja oppia lisää, joten tämä oli minulle hyvin luonteva askel. Kouluttaminen on antoisaa ja mielenkiintoista. Samalla kun opettaa muita, oppii tosi paljon itsekin.
Mikä kouluttamisessa on parasta?
Omassa seurassa olen kouluttanut myös snorkkelisukelluskursseilla. Meillä on pidetty näitä kursseja ainoastaan nuorille. Kouluttamisessa parasta on nähdä, miten oppilaat kehittyvät ja samalla itse pääsee lisäämään heidän innostustaan lajiin – silloin tuntee onnistuneensa.
Entä haastavinta?
Haastavaa taas on se, kun etenkin ohjaajakursseilla voi olla vaikea löytää sopivan motivoivia keinoja opettaa monenlaisia oppijoita samaan aikaan. Samalla kurssilla voi olla vaikka viisikymppisiä ja 15-vuotiaita nuoria. Olen pyrkinyt järjestämään vaihtelevia opetustapoja näihin tilanteisiin. Aikuisille sopii ehkä paremmin, että katsotaan kalvoilta asioita, ja nuoret tykkäävät mieluummin yleensä tehdä. Ohjaajakurssille tullaan vaihtelevista taustoista: voi olla norppatoiminnasta jatkavia nuoria, norppien vanhempia, joilla ei ole juuri kokemusta lajista tai sitten pitkään harrastaneita laitesukeltajia.
Mitkä ovat parhaita muistojasi sukellusharrastuksen parissa?
Erityisesti nuorten kesäleirit jäävät aina mieleen. Ne ovat olleet ehdottomasti suosikkitapahtumia. Etenkin liiton norppaleiri Kelventeellä oli huippukokemus. Leireillä on aina innokas meininki ja hyvä tunnelma.
Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät edellytykset laadukkaalle norppatoiminnalle?
Ennen kaikkea: tarpeeksi ohjaajia. Yksittäisen ohjaajan kuormitus ei saa käydä liian isoksi. Suoraan koulutusohjeesta otettuna kuusi norppaa per ohjaaja on sopiva määrä. Ohjaajia olisi hyvä olla hieman enemmänkin siltä varalta, että joku on joskus pois. Tärkeää on myös, että harjoitukset ovat nousujohteisia, eli jokaiselle kaudelle tehdään ohjelma.
On huomattava sekin, että ohjaajille olisi hyvä olla myös jotain omaa toimintaa. Kun vapaaehtoisina työtä tehdään, niin siitä olisi tärkeää palkita riittävästi ja kannustaa näin jatkamaan laadukasta tekemistä.
Terveisiäsi sukellusyhteisölle?
Haluan kannustaa seuroja panostamaan nuorten toimintaan ja ottamaan nuoret reilusti mukaan kaikkeen seuran toimintaan ja sukelluksille. Sillä varmistetaan suomalaisen sukellusharrastuksen jatkuvuus myös tulevaisuudessa.
Artikkeli on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 2/2024.
