Narvik – sotahylkyjen leposija
Violetin, vihreän ja oranssin sävyjen väriloisto on vertaansa vailla, kun kookkaat hylyt toimivat kasvualustana erilaisille koralleille ja eliöille sekä suojana kaloille. Uteliaat puna-ahvenet, kirjavaselkäiset kampelat, partasuinen turska ja Norjalle tunnusomainen kissakala ovat kaikki tavallisia näkyjä sukelluksilla.
Narvik on tunnettu toisen maailmansodan jälkeensä jättämistä lukuisista hylyistä. Vaativuustasoltaan hylkykohteet ovat varsin helppoja ja soveltuvat suurelta osin kuivapuvulla sukeltavalle vasta-alkajallekin. Vesi on kylmää, mutta muuten olosuhteet ovat mainiot, sillä näkyvyys vaihtelee viidestä metristä kymmeniin metreihin.
Lisäksi hylyt ovat suuria ja muodoiltaan varsin selkeitä, joten sukellus on helppo toteuttaa seuraamalla aluksen yhtä laitaa ja palaamalla takaisin toista. Kokeneempi sukeltaja voi sujahtaa rahtialusten ruumanluukuista sisään ja kierrellä niiden eri osastoissa.
Pelkästään Narvikin satama-alueella on useita erityyppisten alusten hylkyjä, joten kohteita ei tarvitse kaukaa etsiä. Tarkista kuitenkin satamakonttorista suurien rahtialusten aikataulut, jotta voit sukeltaa satama-alueella.
Kevät ja syksy ovat Narvikissa parasta sukellusaikaa: silloin vedet ovat kirkkaimmillaan. Norjalaiset itse sukeltavat vain tammi-maaliskuussa, koska sen jälkeen heidän mielestään ei näe enää mitään.
Itsenäistä matkailua vai täyden palvelun paketti?
Narvikissa voi sukeltaa itsenäisesti tai hyödyntää kaupallisen liveaboard-operaattorin palveluja. Mikäli ei pelkää yllätyksiä ja on valmis näkemään hieman vaivaa, on omatoimimatkalaisen mahdollista säästää noin 20–40 % kustannuksista verrattuna kaupalliseen toimijaan. Säästön määrä riippuu siitä, saako majoituksen petikapasiteetin täytettyä ja tekeekö ruoat itse vai syökö ravintoloissa.
Narvikissa ei ole erikseen palveluja sukeltajille, joten kaikki tarvittava on syytä tuoda itse. Oma vene kulkee trailerilla ja kompressori peräkärryllä, kuten myös tarvittavat sukelluskaasut sekä niiden käyttöön tarvittavat laitteet ja varusteet. Yön yli kulkevat autojunat ovat kätevä ja aikaa säästävä ratkaisu pitkän ajomatkan välttämiseksi.
Kuva: Emma Barrow
Seurojen yhteisreissu
Toukokuinen, 10-päiväinen matkamme Narvikiin toteutettiin usean sukellusseuran yhteisvoimin. Espoolaisen Nousu ry:n Matti Hämäläinen ja Porin Urheilusukeltajat ry:n Riku Ihalainen vastasivat matkan järjestelyistä. Sukellusseura Ahti ry:n kokenut Narvikin kävijä Jukka Haapala toi paikallistuntemuksensa matkanjärjestäjien avuksi.
Ryhmän majoitus oli kauniiden vuorten ympäröimässä vuonossa, Foldvikin kalastajakylässä. Idylliset majoitusrakennukset olivat tilavat ja siistit sekä varustettu isolla yhtenäisellä terassilla ja parkkipaikalla, joten varusteiden kuivattelu ja huoltaminen oli helppoa. Samasta paikasta voi vuokrata kalastuskäyttöön tarkoitettuja avoveneitä ja sukeltajantikkaatkin löytyivät. Näiden avulla paikallinen helmi eli Dronning Maud -hylky tai vastarannan pystysuora seinämä olivat saavutettavissa.
Ajomatkaa Narvikin satamaan oli 45 minuuttia per suunta. Voimavirtalähdettä ei ole, joten kompressoriin tarvittiin polttomoottori.
Kuva: Emma Barrow
Narvikin historiaa
Narvikin satamassa käytiin toisen maailmansodan alussa kaksi meritaistelua. Narvik oli strategisesti tärkeä, sillä sen kautta kulki Saksan sotateollisuuden tarvitsema rautamalmi Ruotsin Kiirunasta edelleen laivoilla Saksaan.
Muiden satamien jäätyessä talvella pysyy Narvik jäättömänä, ja kuljetuksia voitiin jatkaa vuoden ympäri. Siksi sekä Saksa että liittoutuneet pyrkivät saamaan sataman hallinnan itselleen.
Taistelujen päätyttyä suurin osa sataman aluksista ajettiin rannalle, tyhjennettiin ammuksista ja räjäytettiin. Hylyt tukkivat satama-altaan; joka puolella vedestä törrötti mastoja ja hylyn osia. Narvik oli muuttunut valtavaksi laivojen hautausmaaksi.
Kuva: Mattias Roslund
Narvinkin hylkyjä
Z12 Erich Giese
- Tyyppi: hävittäjä
- Rakennettu: 1937
- Upposi: huhtikuussa 1940
- Syvyys: 55–70 m
- Pituus: 119 m
- Leveys: 11 m
Sukellusseura Ahdin Jukka Haapala kuvailee Erich Giesen hylkyä Narvikin yhdeksi ykköskohteeksi. Se on hieno trimix-kohde, erityisesti skootterin kanssa sukeltavalle.
Haapala kertoo, ettei ole missään sukeltaessaan nähnyt niin vaikuttavaa näkyä kuin Erich Giesen massiiviset kolme potkuria aluksen perässä.
Kuva: Mattias Roslund
Dronning Maud
- Tyyppi: matkustaja- ja rahtialus
- Rakennettu: 1925
- Upposi: toukokuussa 1940
- Syvyys: 30–39 m
- Pituus: 72 m
- Leveys: 4 m
Dronning Maud rakennettiin kuljettamaan matkustajia ja lastia Norjan rannikkoa kulkevalle Hurtigruten-reitille.
Alus syttyi tuleen ja upposi Foldvikin sataman edustalle saksalaisten lentokonehyökkäyksen seurauksena. Hylyllä vallitsee täysin poikkeuksellinen tunnelma ja erittäin kirkas vesi.
Kuva: Mattias Roslund
M/S Stråssa
- Tyyppi: dieselmoottorialus
- Rakennettu: 1921
- Upposi: toukokuussa 1940
- Syvyys: 14–26 m
- Pituus: 120 m
- Leveys: 16 m
Stråssalla riitti yksityiskohtia katsottavaksi useamman sukelluksen verran, ja se oli siksi yksi matkan mieleenpainuvimmista hylyistä.
M/S Neuenfels
- Tyyppi: malmilaiva
- Rakennettu: 1925
- Upposi: huhtikuussa 1940
- Syvyys: 14–28 m
- Pituus: 143 m
- Leveys: 18 m
Rahtilaiva Neuenfels on sataman suurin hylky. Pelkästään aluksen kansitasolla 14 metrissä oli riittävästi nähtävää tunnin mittaiselle sukellukselle.
Viisi vinkkiä Narvikissa sukeltavalle
- Huomioi vuorovesien aikataulut. Veneen laskeminen ja nostaminen vedestä voi olla hankalaa.
- Varaa riittävästi painoja. Atlantin merivesi on hyvin suolaista, joten painotustesti ennen ensimmäistä sukellusta on suositeltava.
- Muista korkeuserot. Ruotsin puolella on vuoristoalue, jossa autotiet kulkevat 550 metrin korkeudessa – pidä taukoa ennen kotimatkaa.
- Ota huomioon sääolosuhteet. Norjan sää voi olla epävakainen, joten pintatoimintaan on syytä varautua.
- Vieraile Narvikin sotamuseossa. Se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen!
Artikkeli on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 3/2023.
Tutustu tekijään
Emma Barrow on suomalainen tekniikkasukeltaja ja sukellusalan vaikuttaja, joka kirjoittaa Sukeltaja-lehteen säännöllisesti.
– Kaikkein upeinta lajissa on luonnon kokeminen ja yhteisöllisyys. Niin moni sukeltaja on auttanut minua alkuun, neuvonut, pyytänyt mukaan reissulle tai kannustanut, jos jokin asia on mietityttänyt tai ottanut päähän. Olen todella kiitollinen ja arvostan tätä piirrettä sukelluspiireissä. Ennen sukellusharrastuksen aloittamista, en olisi koskaan tullut ajatelleeksi, että aikuisiällä voi saada näin paljon uusia kavereita, hän sanoo.
Kuva: Niina Palm
