Siirry sisältöön

Vedenalaisen maailman erikoislehti

Kansalaistiedettä sukeltajille

Noin 10 % maapallon elinkelpoisesta tilasta on maan päällä ja 90 % vesistöissä: joissa, järvissä ja merissä. Vedenalainen maailma on siis tärkeä elämän ylläpitäjä sinisellä planeetallamme. Ihminen näkee kuitenkin vain vähän siitä, mitä pinnan alla tapahtuu. Vesistöjen todellista tilaa on siis vaikea havaita. Sukeltajilla on pääsy tähän kätkettyyn maailmaan ja mahdollisuus raportoida havaintonsa pinnan päällä.

Teksti
Rupert Simon
Kuvat
Rupert Simon
sukeltaja tutkii pohjaa

Raportoinnin tulee perustua tosiasioihin, ja sen tulee olla täsmällistä, toistettavissa ja tieteellisesti perusteltua, jotta sen avulla voidaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tai ylläpitää suotuisaa tai parantaa epäsuotuisaa tilannetta. Tieteellisesti pätevän tiedon kerääminen vesistöjen tilasta kuuluu ammattitutkijoille. Suomessa Tutkimussukellusakatemia(siirryt toiseen palveluun) (The Finnish Scientific Diving Academy, FSDA) tarjoaa ammatillisen vedenalaisen tutkimuksen koulutusta Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.

Tutkijat työskentelevät tyypillisesti projekteissa, joissa saattaa olla mukana myös asiantuntijoita, harjoittelijoita, teknisiä ammattilaisia, avustajia ja myös sukelluksen harrastajia. Kaikilla osallistujilla tulee olla tarvittavat taidot ja koulutus projektin tehtävien suorittamiseen.

Sukeltajaliitto järjestää sukellusharrastajille koulutusta kansalaistiedesukelluksessa sukelluksen harrastajille. Kesällä 2024 pilotoitiin ensimmäinen Kansalaistiedettä sukeltajille -kurssi pääkaupunkiseudulla. Kurssin teoriaosuudessa opiskeltiin tieteen perusasioita ja miten sukellusharrastajat voisivat auttaa ammattimaisissa tutkimusprojekteissa. Kurssilla opiskeltiin, miten tutkimusaineisto kootaan ja dokumentoidaan niin, että sitä voidaan käyttää tieteellisen raportin tai julkaisun tukena. Oppilaat harjoittelivat järjestelmällisen tiedonkeruun tekniikoita sekä pinnalla että vedessä. Kurssin kuusi sukellusta tehtiin Störsvikin uimarannalla Siuntiossa ja Porkkalan Vetokannaksella Kirkkonummella.

Oppilaat harjoittelevat pinnalla tutkittavan alueen rajaamista.

Toinen pilottikurssi(siirryt toiseen palveluun) käynnistyi tämän vuoden huhtikuussa. Jatkossa kursseja järjestetään kysynnän ja kouluttajien saatavuuden mukaan. Jos olet kiinnostunut kurssista, ota yhteyttä Sukeltajaliiton tiedevaliokuntaan.

Kansalaistiedettä sukeltajille -kurssin sisältö

  • Teoria, teoriakoe
  • Human Diver -työpaja: ”If only!”(siirryt toiseen palveluun)
  • Kuusi kurssisukellusta, joiden aiheina:
    • nostosäkki
    • mittapiste
    • säde-etsinnän suuntalinjaa
    • löytöjen merkintä
    • dokumentointi valokuvaamalla
    • poikkileikkaus
    • etsintätekniikat
    • määrällinen kartoitus
    • peruslinja ja poikkeamat
    • näytteiden otto
    • ejektori
    • tutkimusruudukon sijoittaminen
    • datan keruu käsin
    • tutkimussukelluksen suunnittelu, toteutus ja dokumentointi

Kirjoittaja on Sukeltajaliiton tiedevaliokunnan puheenjohtaja.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Itämeri ‒ tarinoita ja tietoa meremme tilasta

    Ajankohtaista, Vesiluonto

    Meribiologian tohtori Jessica Haapkylä vie uudessa tietokirjassaan Itämeri lukijan sekä lähimeremme ulapoille että pinnan alle. Lapsuuden kesistä alkava henkilökohtainen tutkimusmatka yhdistyy ajantasaiseen tieteelliseen tietoon ja asiantuntijahaastatteluihin. Elävät vedenalaiset luontokuvaukset tekevät…

  • Vuotaako hylky ‒ tee ilmoitus!

    Ajankohtaista, Vesiluonto

    Suomenlahden pohjassa lepää lukemattomia tunnettuja ja vielä tuntemattomia laivanhylkyjä, jotka sisältävät polttoaineena käytettyä öljyä. Ajan mittaan ne ruostuvat ja hapertuvat ja öljysäiliö alkaa vuotaa. Pahimmassa tapauksessa säiliö murtuu äkillisesti ja…

  • roskia laiturilla

    Sukeltajat vedenalaisen ympäristön tarkkailijoina ja puolustajina

    Puheenvuoro, Vesiluonto

    Meillä sukeltajilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkkailla vedenalaisen ympäristön tilaa tavalla, joka pinnalta käsin ei ole mahdollista. Sukeltajilla voi olla merkittäväkin rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Me voimme toimia ympäristön hyväksi esimerkiksi…