Pohjalta mulkoilee lättäsimppu
Moni sukeltaja on läntisellä Tyynellämerellä (Indopasifian alueella) ja Punaisellamerellä saanut kameran tähtäimeen pohjasoraikkoon tai -hiekkaan hyvin maastoutuneen, krokotiilia muistuttavan pohjakalan. Nämä lättäsimppujen (Platycephalidae) heimoon kuuluvat petokalat luottavat rikkoutuneesta korallisorasta ja muusta vaaleasta materiaalista koostuvan pohjan väriseen valepukuunsa niin varmasti, että päästävät sukeltajan lähes kosketusetäisyydelle.
Lättäsimppujen heimoon kuuluu 18 sukua ja noin 60–70 lajia. Usein sukeltajan kameraan on tallentunut Papilloculiceps longiceps, englanniksi tentacled flathead tai crocodilefish, minkä perusteella moni suomalainen kutsuu kalaa krokotiilikalaksi tai krokotiilisimpuksi. Punaiseltamereltä kala on Suezin kanavaa pitkin levinnyt myös Välimereen, jossa se on siis alkuperäiseen kalalajistoon kuulumaton tulokaslaji.
Kuriositeettina mainittakoon, että Suezin kanavaa pitkin siirtyneiden lajien muuttoliikettä kutsutaan englanniksi nimellä Lessepsian migration ranskalaisen diplomaatin Ferdinand de Lessepsin mukaan. Hän rakennutti Suezin kanavan ja oli myös mukana Panaman kanavan rakennuttamisessa.
Krokotiilisimpun tunnistaminen ei ole vaikeaa. Kala muistuttaa krokotiilia, sen väritys on vaalean harmahtavanruskean tai khakin sekoitus, se makaa pohjalla koko 40–70 sentin pituudeltaan ja sen päälaelta ylöspäin katsovia silmiä peittävät erikoisen näköiset ”silmäluomet”. Niiden tarkoitus on rikkoa kalan suhteellisen suurten ja pyöreiden silmien rajaus ja piilottaa kala entistäkin tehokkaammin.
Näitä lättäsimppuja löytyy yleensä alle 40 metrin syvyydeltä suhteellisen suojaisilta hiekka- ja sorapohjilta koralliriutan reunamilta. Siellä ne odottelevat, että sopiva saalis, kala, äyriäinen tai muu suuhun mahtuva eläin, ei huomaa petoa ja harhautuu liian lähelle suurta krokotiilimaista suuta.
Lättäsimput kuuluvat simppukaloihin, joihin kuuluvat myös monet muut pohjalla hiljaa maastoutuneena makaavat kalat, kuten maailman myrkyllisin kala velhokala eli kivikala. Lättäsimput ovat kuitenkin vaarattomia sukeltajalle, ja suurimpia lajeja kalastetaan syötäväksikin.
Artikkeli on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 1/2020.
