Hyvä potkutekniikka säästää näkyvyyttä
Potkutekniikalla on väliä monestakin syystä. Väärin suuntautuva räpylänpotku pöllyttää pohjan maa-aineksia pilveksi väliveteen, mikä huonontaa näkyvyyttä tai jopa vie sen kokonaan. Etenkin pöllyttäjän perässä sukeltavalla on ikävät oltavat, ja myös paluumatka samaa reittiä pitkin voi olla epämiellyttävä tai estyä kokonaan. Sukeltajan tulisi hallita useita erilaisia potkutekniikoita eri tilanteisiin.
Huonolla potkutekniikalla vaurioitetaan vesikasveja, koralleja ja hylkyjä. Ympäristönsä huomioiva sukeltaja hallitsee hyvän potkutekniikan lisäksi hyvän sukellusasennon ja nosteen. Hyvä potkutekniikka on taloudellinen: hengityskaasua kuluu vähemmän, kun ponnistelee vähemmän.
Potku joka tarpeeseen
Potkutekniikat jaetaan kolmeen ryhmään käyttötarkoituksen mukaan:
- voimapotkuja (sammakko- ja saksipotku) käytetään etenemiseen.
- tarkkuuspotkuja (muunneltu sammakko- ja saksipotku) käytetään liikkumiseen ahtaissa paikoissa
- tarkkuuspotkuja (muunneltu sammakko- ja saksipotku) käytetään liikkumiseen ahtaissa paikoissa
- ohjailupotkuja (peruutus ja helikopteri) käytetään paikallaan kääntymiseen ja peruuttamiseen.
Saksipotku
Saksipotku on voimakas, ja sen avulla pääsee etenemään tehokkaasti. Potkussa alaraajojen liike alkaa lantiosta. Alaraajoja liikutetaan pääasiassa reisien isoilla lihaksilla polvet suorina ylös ja alas pitkin, tasaisin liikkein.
Saksipotku on yleinen snorkkeli- ja vapaasukelluksessa, mutta laitesukellukseen se sopii huonosti. Kuivapuvulla saksipotku voi olla raskas puvun aiheuttaman vastuksen vuoksi. Potkun virtaus suuntautuu voimakkaasti alaspäin, mikä pöllyttää pohjaa. Trooppisissa vesissä rivakka saksipotku saattaa tuhota koralleja.
Sammakkopotku
Sammakkopotku on rento ja kevyt. Siinä käytetään jalkojen voimakkaimpia lihasryhmiä, joten se on myös tehokas. Potkun jälkeinen liuku säästää vielä lisää energiaa.
Sammakkopotku lähtee levittämällä alaraajoja reisistä ja kääntämällä jalkaterät nilkoista niin, että jalanpohjat osoittavat taaksepäin. Varsinainen potkaiseva osuus etenee suoristamalla alaraajoja ja painamalla jalanpohjia toisiaan kohti. Sukeltaja liukuu potkun voimasta eteenpäin, ja alaraajat ovat hetken paikoillaan, kunnes niitä taas levitetään seuraavaa potkua varten.
Sammakkopotkussa räpylöiden aiheuttama virtaus ei suuntaudu alas vaan taaksepäin, joten potkutekniikka on suositeltavin Suomen helposti pöllyäviin oloihin.
Saksipotkun ja sammakkopotkun muunnelmat
Sekä saksipotkua että sammakkopotkua voi ahtaissa olosuhteissa soveltaa niin, että liike tehdään normaalia suppeampana. Erittäin sotkeutuvissa olosuhteissa liikettä voi vielä supistaa, jolloin liike lähtee lähinnä nilkoista. Tällöin virtaus suuntautuu ylös- ja hieman taaksepäin.
Peruutuspotku
Peruutuspotku Peruutustaitoa tarvitaan esimerkiksi hylkysukelluksessa ja kuvatessa veden alla. Peruutuspotkua käytetään myös silloin, kun halutaan pysyä paikallaan välivedessä. Potkun hallitseminen on hyödyllistä turvapysähdyksissä. Onnistumisen edellytyksenä on oikea sukellusasento.
Helikopterikäännös
Taito kääntyä paikallaan pohjaa sotkematta on erittäin tärkeä näkyvyyden ja sukellusturvallisuuden kannalta.
Altaalle treenaamaan
Potkuja voi treenata altaalla kaverin kanssa, jolloin on helppo antaa palautetta puolin ja toisin taidon kehittymisestä. Suorituksen videoimisesta voi olla hyötyä. Myös oman seuran kouluttajilta voi pyytää apua.
Potkuja käsitellään monilla sukellusseurojen tarjoamilla kursseilla. Laitesukelluksen peruskurssilla opitaan saksipotku. Myös Advanced Skills -työpajassa, CMAS Technical Skills -kurssilla ja kaikilla tekniikkasukelluskursseilla käsitellään potkutekniikkaa. Taitojen kohentamiseen tai kertaamiseen ei välttämättä tarvita kokonaista kurssia, vaan esimerkiksi pelkkiin potkutekniikoihin keskittyvä klinikka kouluttajan vetämänä voisi olla toimiva idea hallikauden hiljaisempaan ajankohtaan, kun kurssit eivät työllistä kouluttajia.
Sukeltajaliiton Youtube-kanavalla on mallivideoita sukelluksen eri taidoista ja tekniikoista, kuten potkutekniikoista. Sekä tuoreemmat että kokeneet sukeltajat voivat hyödyntää videoita omien taitojensa arvioinnissa ja hiomisessa.
Artikkeli on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 2/2024.
