Siirry sisältöön

Vedenalaisen maailman erikoislehti

Yösuunnistuksen SM-kilpailut Ahvenistolla lokakuun seitsemäntenä (1979)

Sukelluksessa on kilpailtu vuosien varrella vaikka minkälaisissa lajeissa. Vedenalainen suunnistus - myös yöaikaan - oli yksi kilpalajeista. Suomi oli 70-luvulla Pohjoismaissa lajin edelläkävijä, niin että Ruotsista tultiin meille osallistumaan kisoihin ja hakemaan oppia niiden järjestämisestä. Ahvenistolla Hämeenlinnassa ratkottiin yösuunnistuksen Suomen mestaruudet vuonna 1979. Mutta mikä on mystinen ”härveli”, josta jutussa puhutaan?

Teksti
Toimittanut Kristiina Karila
Kuvat
Sukeltaja-lehden arkisto
Vasemmalla yösuunnituksen SM-voittajat 1979 Pekka Heikkinen - Pekka Ollila. Oikealla Kaj Rosqvist - Boris Aarnio, etualalla Pekka Lindfors.

Ensimmäisen kerran tuli Ruotsista osanottajia yösuunnistukseemme, laji, jota ei muissa pohjoismaissa vielä harrasteta. Tarkoitus oli siis tutustua lajiin ja sitten järjestää Ruotsissa vastaavanlainen kilpailu.

Yhteensä oli 11 kilpailuparia, Ruotsista Jan-Eric Mattson – Torbjörn Eriksson Grisslehamnista sekä vanhat Suomen ystävät Aarne Borlin – Rein Käärik. Rata oli noin 620 m, rasteja 7. Joka rastilla oli n. 3 m syvyydessä 2 taskulampunpolttimoa, jotka kirkkaassa vedessä näkyivät monen metrin päähän. Kilpailijoilla oli härveleihin kiinnitetyt polttimot, jotka valaisivat kompassia. Pimeydestä huolimatta useimmat kilpailijat löysivät rastit suuremmitta vaikeuksitta ja tulokset olivat harvinaisen tasaiset: 6 parasta paria 7 min. sisällä.

Pari Pekka Ollila – Pekka Heikkinen sukelsi nopeasti ja virheettömästi ajalla 19 min. tasan. Janssonit menettivät kalliita sekunteja, kun kolmosrasti ei ilmestynytkään eteen niin kuin piti, mutta toinen sija oli varma. Ruotsalaisilla oli vain marssikompassit, ja täysin kokemattomina yösuunnistajina kuitenkin selvisivät maaliin, mikä on pidettävä hyvänä suorituksena. Valaistu kunnon härveli on näet tavaton etu yöllä, kun rastin etsintä muodostuu paljon vaikeammaksi kuin päivällä. Härvelillä ei juuri ohi mene, jos suunta on tarkasti otettu, sillä rastin valo näkyy Ahveniston järvessä noin 10 m päähän. Ahveniston Vesipedot suoriutuivat hyvin järjestelyistä, maaliin tultua saunottiin ja nautittiin makkaraa ja olutta.

Lue koko Urheilusukeltaja-lehti 3/1979.(siirryt toiseen palveluun)

Sukeltajaliiton 70-​​vuotisjuhlavuoden hengessä kaivelemme tämän vuoden aikana Sukeltaja-​​lehden arkistoja ja julkaisemme juttuja wanhoilta hyviltä ajoilta aina 1950-​​luvulta lähtien. Sukeltaja-​​lehteä on aina tehty vapaaehtoisvoimin: innokkaat harrastajamme ovat halunneet jo vuosikymmenien ajan jakaa kokemuksiaan koko sukeltajayhteisön kanssa. Tekniikat ja varusteet ovat kehittyneet ja käytännöt ja arvot muuttuneet ‒ jutuissa kuuluu sen ajan ääni, jolloin ne on kirjotettu. Näin myös arvokasta sukelluksen historiaa on saatu tallennettua jälkipolvia varten.

Sukeltajaliiton jäsenlehti Sukeltaja on ilmestynyt vuodesta 1957 alkaen, aluksi nimellä Barracuda muutaman kerran vuodessa ja sittemmin nimellä Urheilusukeltaja. Vuodesta 1994 lehti on ilmestynyt Sukeltaja-nimisenä.

Vuosina 2023-24 Sukeltaja ilmestyi sähköisenä PDF-julkaisuna, ja vuoden 2025 alusta se siirtyi kaikille avoimeksi verkkolehdeksi.

Sukeltaja-lehden kaikki numerot ovat luettavissa issuu.com-sivustolla(siirryt toiseen palveluun).

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Norpasta urheilijaksi

    Lapset ja nuoret, Urheilu

    Sukellusurheilijat Jemmi Levonen ja Iiris Ala-Olla pitivät Sukeltajaliiton ja Urheilusukeltajat ry:n 70-vuotisjuhlaseminaarissa huhtikuussa esityksen, jossa he kertoivat, miten kahdesta innokkaasta norpasta kehittyi vuosien varrella menestyneitä urheilijoita. He nimeävät kolme ratkaisevaa…

  • kuva uima-altaan pohjasta

    Pinnan alla piilee sukellusurheilun todellinen syvyys

    Puheenvuoro, Urheilu

    Moni ajattelee, että sukellus on vain rauhallista kellumista ja vedenalaisen luonnon ihailua. Todellisuus on kuitenkin paljon vauhdikkaampi: pinnan alla piilee myös fyysisesti vaativaa ja äärimmäisen monipuolista urheilua. Heti kun räpylät…

  • palkintomitaleja pöydällä

    Puhdas kilpailu on reilua kilpailua

    Puheenvuoro, Urheilu

    Urheilun arvo mitataan lopulta siinä, että kilpailu on reilua. Reilu kilpailu on lupaus siitä, että voitto ratkeaa taidolla, harjoittelulla ja henkisellä kantilla – ei sääntöjen kiertämisellä tai tuloksen sopimisella. Tämä periaate pätee myös lajeissa, jotka…