Norppatoiminta opettaa taitavaksi vedessä
Norppatoiminta on lasten ja nuorten harrastus, jossa lapset oppivat sukeltamaan perusvälineillä, pelastamaan ja pysymään rauhallisina vedessä. Kysyimme Vaasasta ja Rovaniemeltä, mitä norppatreeneissä oikein tehdään.
Norppien, eli Sukeltajaliiton jäsenseuroissa harrastavien lasten ja nuorten, hallikausi on alkanut. Vaasalaiset Signe, Jonas ja Wiljami ovat harrastaneet norppatoimintaa kolme vuotta. Kaikkien mielestä parasta harkoissa ja tapahtumissa on sukeltaa ja uida.
– Norppatoiminta on tosi kivaa ja olen myös saanut uusia kavereita, kommentoi Signe.
– Tärkein, mitä olen oppinut, on hengenpelastustaidot. Harjoitteluun on kuulunut esimerkiksi pelastushyppy, pelastusuinti ja kylkiasentoon laittaminen, ollaan harjoiteltu myös hätäpuhelun tekemistä, kertoo puolestaan Jonas.
Vaasalaisella Urheilusukelluskerho Delfin ry:llä on harjoituksissa käytössään myös elvytysnukke.
– Lisäksi olemme opetelleet sukelluksen käsimerkkejä, mainitsee Wiljami.
Sukeltajat viestivät veden alla toisilleen käsimerkein. Erilaisia merkkejä on lukuisia. Yksi olennaisimmista on OK-merkki, jolla kaverille viestitään kaiken olevan kunnossa.
Harjoituksissa opitaan siis paljon muutakin kuin uimaan ja sukeltamaan. Tärkeintä on, että vesielementti tulee tutuksi ja vedessä osataan pysyä rauhallisena.
Seuroissa toiminnan laajuus vaihtelee
Kaikissa jäsenseuroissa norppatoimintaa ei ole, mutta eri puolilta Suomea löytyy kymmeniä seuroja, jotka toimintaa järjestävät. Urheilusukelluskerho Delfin ry:n toiminnassa on kaikkiaan kolme lapsille ja nuorille suunnattua harrastusryhmää.
– Meillä on kaksi norpparyhmää ja yksi kuuttiryhmä. Kuutit ovat 3–6-vuotiaita ja he harjoittelevat yhdessä vanhemman kanssa. Varsinainen norppatoiminta aloitetaan 7-vuotiaana. Meillä on ryhmät aloittelijoille ja jatkajille, toisessa ryhmässä on 16 ja toisessa 19 lasta. Ohjaajia tarvitaan, ja heitä on onneksi hyvin saatukin vanhoista norpista. Tällä hetkellä heitä on kaikkiaan kymmenen, kertoo seuran nuorisovastaava Jenni Suominen.
Rovaniemen Urheilusukeltajissa on tällä hetkellä yksi kuuden norpan ryhmä, jota ohjaavat Veera, 15, ja Minja, 16. Kuten Vaasassa myös Rovaniemellä aikuinen valvoo treenejä, vaikka nuoret itse ohjaisivat ne.
– Tytöt ovat ottaneet hienosti vastuuta ja koen, että he ovat motivoituneempia, kun saavat itse suunnitella treenit, mainitsee Rovaniemen Urheilusukeltajien nuorisovastaava Hanne Palovaara.
Rovaniemellä toivotaan, että jatkossa ohjaajia saataisiin lisää ja näin syntyisi mahdollisuus kasvattaa ryhmää.
– Sukeltajaliiton järjestämät ohjaajaillat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, joista saa myös hyviä vinkkejä treeneihin muilta seuroilta, Hanne huomauttaa. Ohjaajailtoja pidetään Teamsilla.
Tärkein taito: pysy vedessä rauhallisena
Norppatoiminnan runkona on usein snorkkelisukelluksen peruskurssi.
– Tavoitteena on, että kaikki norpat lopulta suorittavat hyväksytysti kurssin osa-alueet ja saavat CMAS snorkkelisukeltajan kortin. Treeneissä harjoitellaan leikin varjolla monia muitakin vesitaitoja. Kauden aikana norpat pääsevät yleensä myös testaamaan valvotusti laitesukellusta, Hanne Palovaara kertoo.
– Harjoittelemme perustaitoja, kuten snorkkelin oikeaoppista käyttöä sekä räpylöillä uimista ja sukeltamista. Lisäksi harjoitellaan pelastamista ja ensiaputaitoja, Minja sanoo.
– Toimintahan on valtavan monipuolista: uidaan, sukelletaan, tehdään solmuja, pelastetaan ja elvytetään, opetellaan kaloja ja merimiestaitoja, kuten merimerkkejä ja perämoottorilla ajamista, lisää Jenni Suominen.
Molemmat seurat nostavat tärkeimmäksi taidoksi vedessä rauhallisena pysymisen.
– Vaatteet päällä uintia harjoitellaan niiden tilanteiden varalle, jos yllättäen joutuu veden varaan. Harjoituksen jälkeen nuoret tietävät, miltä märät vaatteet ihoa vasten tuntuvat, kertoo Hanne.
Erilainen, rento laji
Lajina sukellusharrastus on junnuille ainutlaatuinen.
– Tämä ei ole kilpailulaji. Tänne saa tulla, eikä tarvi pelätä, että nyt pitää kaikki oppia tietyssä tahdissa tai pitää olla kilparyhmässä. Jokainen saa kehittyä omassa tahdissa. Meillä Vaasassa harrastus on samalla kielikylpy, kun kaikki ohjeet sanotaan aina sekä suomeksi että ruotsiksi. Kaikki oppivat samalla kumpaakin kieltä, Jenni Suominen kertoo.
Harrastuksessa opitaan myös sosiaalisia taitoja.
– Tytöt ja pojat ovat samassa ryhmässä, ikähaitari on aika laaja, joten lapset tottuvat samalla toimimaan moninaisessa ryhmässä, Jenni Suominen lisää.
Vaikka norppatoiminnassa ei kilpailla, tarjoaa sukellusharrastus polkuja myös kilpaurheilusta kiinnostuneille. Sukelluksen kilpalajeja ovat räpyläuinti, sukelluskalastus, uppopallo, vapaasukellus ja sukelluskuvaus.
Kuuttitoiminta: Osa Sukeltajaliiton jäsenseuroista järjestää vauva- ja perheuintia. Kuuttitoiminta on 3–6-vuotiaille suunnattua seikkailua vedessä yhdessä oman vanhemman tai muun aikuisen kanssa.
Norppatoiminta: Monipuolista 7–15-vuotiaiden harrastus/sukellustoimintaa vedessä. Sukeltamisen lisäksi toimintaan voi kuulua uintia, vesipelastusharjoituksia, lajikokeiluja, leirejä ja tapahtumia.
Snorkkelisukellus: Snorkkelisukellus eli snorklaus on perusvälineillä eli maskilla, räpylöillä ja snorkkelilla tapahtuvaa sukeltamista. Snorkkelisukellus soveltuu monille ikään tai fyysiseen kuntoon katsomatta. Se voi antaa pohjan myös sukelluksen kilpalajeille.
CMAS *Snorkel diver: Snorkkelisukelluksen peruskurssi. Kurssin antaa valmiudet suorittaa snorkkelisukelluksia avovedessä noin 10 metrin syvyyteen asti.
CMAS (Confédération Mondiale des Activités Subaquatiques): Maailmanlaajuinen vedenalaisen toiminnan kattojärjestö, joka koordinoi sukellukseen liittyvää koulutusta, turvallisuusstandardeja ja seurojen yhteistyötä.
