Vesipätevä sukeltaja – mitä se tarkoittaa?
Kesällä tapahtuneet traagiset hukkumiskuolemat ovat pysäyttäneet meidät kaikki. Osaavatko lapset ja nuoret enää uida? Riittääkö uimataito ehkäisemään hukkumisia? Meillä Suomessa uimaopetus kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Mutta hukkumisten ehkäisyssä pelkkä uimataito ei riitä. Moni hukkunut on ollut uimataitoinen – mitä siis pitäisi osata ja ymmärtää, jotta ei hukkuisi? Tai mitä meidän tulisi opettaa lapsillemme? Vastaus on vesipätevyys.
Mitä on vesipätevyys?
Termi vesipätevyys (engl. water competence) on peräisin tutkimuskirjallisuudesta. Stallman, Moran, Quan ja Langendorfer (2017) käsittelivät koosteartikkelissaan From Swimming Skill to Water Competence: Towards a More Inclusive Drowning Prevention Future tutkimuksia, joissa tarkastellaan yksilön taitoja, asenteita ja valmiuksia vesillä selviytymiseen. Artikkelissa tunnistettiin 15 keskeistä osa-aluetta, jotka edistävät hukkumisten ehkäisyä ja kattavat sekä tiedolliset että taidolliset valmiudet ja turvallisuutta edistävät asenteet.
Vesipätevyyden osa-alueet
- Turvallinen veteenmeno
Taito mennä veteen hallitusti ja turvallisesti on perusta. Arvioi syvyys, esteet ja nousureitit, ja kokeile eri tapoja – myös varusteet päällä. Jos hyppäät, tuntemus hyppypaikasta on tärkeää. - Hengityksen kontrollointi
Hengityksen hallinta on elintärkeää ja tuttu taito sukeltajalle. Lapsi opettelee hengityksen kontrollointia ja rytmitystä jo alkeisuimakoulussa. On hyvä muistaa, että kylmä vesi haastaa hengityksen kontrollointia huomattavasti. - Pinnalla pysyminen
Kelluminen säästää energiaa ja lisää selviytymisaikaa. On tärkeää harjoitella selällään ja vatsallaan kellumista sekä vedenpoljentaa. Vettä polkemalla voit havainnoida ympäristöäsi helpommin - Vedessä orientoituminen
On tärkeää osata vaihtaa asentoa ja uintityyliä, tunnistaa suunta ja hallita liikkeet vedessä. Harjoittele käännöksiä ja suuntien vaihtoa. - Uintitekniikat
Nopeus ja energiatehokkuus löytyvät oikeasta tekniikasta. Pää pinnalla uiminen taas auttaa havainnoimaan ympäristöä. Kokeile eri uintityylejä sekä pitkän matkan että nopeuden näkökulmasta. - Sukeltaminen
Sukeltamalla voit väistää esteitä ja hakea esineitä. Harjoittele sukeltamista turvallisessa ympäristössä aina kaverin kanssa. Tämä taito on tietenkin sukeltajalla hyvin hallussa! - Turvallinen vedestä poistuminen
Kyky nousta vedestä eri olosuhteissa on tärkeää. Harjoittele nousua laiturille, veneeseen ja kiipeämistä altaan korkeammalle reunalle. Testaa taitoa sukellusvarusteilla ja pelastusliiveillä. Jäihin pudottaessa ylös nouseminen vaatii hyvää toimintakykyä, oikeita varusteita ja usein myös kaverin. - Pelastusliivin käyttö
Oikein valittu ja puettu pelastusliivi pelastaa hengen. Harjoittele pelastusliivien pukemista ja liikkumista liivi päällä – myös uimahallissa voi harjoitella tätä. Osaatko HELP– ja huddling-kellunnat? Testaa niitä kylmäaltaassa jos terveys sen sallii! - Vaatteet päällä uiminen
Vaatteet muuttavat kelluvuutta ja liikkumista. Harjoittele uimista eri vaatetuksilla. Monen hukkumisen taustalla on äkillinen putoaminen veteen vaatteet päällä. Moni uimahalli mahdollistaa vaatteet päällä uimisen harjoittelun, kunhan vaatteet ovat puhtaat ja asiasta on sovittu henkilökunnan kanssa. - Avovesiosaaminen
Luonnonvedet vaativat sopeutumiskykyä: aallot, virtaukset ja kylmyys ovat sukeltajille tuttuja haasteita. Silti siirtyminen altaasta avoveteen on aina suuri askel. Hanki uimarin poiju ja harjoittele avovesiuintia myös ilman sukellusvarusteita. Muista uida lähellä rantaa ja mielellään ystävän kanssa. - Paikallisten vaarojen tuntemus
Tunne ympäristösi: virtaukset, äkkisyvät, jäiden kantavuus, karikot, sumu ja myrsky. Valitse turvalliset reitit ja vältä vaaroja. Tämä taito on erityisen tärkeää lapsille ja nuorille – missä voi luistella tai hypätä veteen turvallisesti? Tutustukaa lähialueeseen kartan kanssa ja pohtikaa, missä vesiliikuntaa voi harrastaa tai käydä vaikka kalassa, mitä paikkoja tulee välttää. - Riskeistä selviytyminen
Joskus riskejä ei voi poistaa, mutta oikean varustuksen kanssa riskitaso laskee huomattavasti. Arvioi sää, olosuhteet ja varusteet ennen veteen menoa. Tiedosta, milloin sukeltaminen on turvallista ja milloin retken ajankohtaa tulee muuttaa. Sama koskee veneilyä, avovesiuintia tai muuta vesiliikuntaa. Jäälle tarvitset kaverin ja turvavarusteet: kelluttavan repun, vaihtovaatteet, jääpiikit ja naskalit – ja tiedon siitä, milloin jäille ei ole enää asiaa. - Oman osaamisen arviointi
Tunne rajasi ja harjoittele realistista itsearviointia. Tulosta vesipätevyysympyrä mukaan altaalle ja testaa taitosi! Taidot kehittyvät harjoittelemalla, mutta olosuhteet vaikuttavat aina. - Hengenpelastustaidot
Opettele tunnistamaan hukkuva – hukkuminen tapahtuu usein hiljaa. ”Oletko kunnossa?” on aina hyvä kysymys. Harjoittele hälyttämään apua ja käytä pelastusvälineitä: köysi, rengas, lötköpötkö ja kanisteri – mikä tahansa kelluttava väline toimii. - Vesiturvallisuusasenteet ja -arvot
Oikea asenne on tärkeintä. Käytä pelastusliiviä, arvosta turvallisuutta ja toimi esimerkkinä muille.
Vesipätevyyttä opetetaan jatkossa aktiivisesti kouluissa ja uimakouluissa, mutta yhtä tärkeitä nämä taidot ovat myös aikuisille ja iäkkäämmille.
Sukeltakaa seuraavissa treeneissä rohkeasti vesipätevyyden eri osa-alueisiin – testatkaa, harjoitelkaa ja kehittäkää taitoja yhdessä! Muistakaa myös viedä viesti vesiturvallisuuden merkityksestä seuranne ulkopuolelle – yhdessä kohti turvallisempaa vesillä liikkumista!
Lähes puolet lapsista ja aikuisista ei osaa uida
Suomessa on käytetty vuodesta 1996 alkaen pohjoismaista uimataitomääritelmää:
”Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.”
Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin. Viimeisin tutkimus toteutettiin vuonna 2022 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen yhteistyönä. Valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia oli 76 %.
Vuonna 2022 tehdyssä Kansalaisliikuntataidot-tutkimuksessa selvisi, että vain 53 % aikuisista (yli 18-vuotiaista) oli uimataitoisia pohjoismaisen määritelmän mukaan.
Kansallinen Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma painottaa koulujen uimaopetuksen merkitystä ja eri toimijoiden yhteistyötä lasten ja nuorten hukkumisten ehkäisyssä. Myös Onnettomuustutkintakeskuksen vuonna 2021 julkaisema raportti suosittelee, että Opetushallitus asettaa tavoitteeksi ja seuraa, että kaikki koululaiset, joilla on edellytykset, oppivat uimaan alakoulun aikana.
WHO:n hiljattain julkaisema Global Status Report on Drowning Prevention 2024 korostaa uimataidon ja vesiturvallisuuskoulutuksen tärkeyttä hukkumisten ehkäisyssä ja painottaa, että näitä taitoja on opetettava kouluissa osana perusopetusta. Monissa maissa tavoitteen toteutuminen on kuitenkin vielä kaukana.
Tutustu tekijään
Ammattikorkeakoulu Arcadan liikunnan lehtori Riitta Vienola on surffannut Balilla, lapioinut tuntitolkulla vettä ämpäriin lasten altaalla, toiminut hengenpelastajana Suomessa, Ruotsissa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa, osallistunut avantouinnin SM-kilpailuihin ja ollut uppopallon maajoukkueessa. Hän on käynyt laitesukeltamassa Intiassa, toiminut kansimiehenä Meripelastuksessa sekä järjestänyt MEPEn ”Puli-Puli-uimakoulun”.
Tällä hetkellä työn alla on koulujen uimaopetuksen kehittäminen ja vesiturvallisuuden lisääminen kaikkiin maailman kouluihin ja kolkkiin. Akateemista osaamistaan Vienola kehittää Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) vesiturvallisuuden valiokunnassa sekä jäsenenä International Life Saving Federationin ja International Life Saving Federation of Europen Drowning Prevention -komissioissa.
Kirjoittaja luottaa prosessiin (joksi kai elämääkin voi kutsua) ja nauttii pulahduksesta kylmään Itämereen kesken kiireisintä työpäivää.
