Talvella kaikki kirkastuu
Talven lähestyessä osa suomalaisista sukeltajista kaivaa esille jääsahat ja merkinantoköydet, lataa lämpöliivin akut ja keittää lämmintä termospulloon. Pinnan alla sukeltajaa odottaa hiljainen, unenomainen maisema ja hyvä näkyvyys. Maailmalla talvi- tai jääsukellus on ekstremeä, meillä normaalia talviajan toimintaa.
Suomessa sukelluskausi jatkuu vuoden ympäri. Jos kesällä hellivät valo ja lämpö, niin talvella korvauksena hyisestä vedestä saadaan nauttia hyvistä näkyvyyksistä. Talvella vedessä ei ole juurikaan levää, eivätkä aallot sotke matalien alueiden vettä sameaksi, sillä jääkansi eristää pinnan tuulen vaikutukselta. Lyhyt päivä toki aiheuttaa sen, että jos mielii sukeltaa luonnonvalossa, se pitää tehdä valoisimpien tuntien aikana. Olosuhteiden puolesta kevättalvi onkin sitä kaikkein parasta talvisukellusaikaa. Aurinkoisena päivänä lisääntynyt valo tulvii jään alle ja pintaporukankin on mukava viettää päivää sen lämmössä.
Kuva: Jaakko Ala-Hiiro
Varusteet kelin mukaan
Jäätävät olosuhteet vaativat laitesukellusvarusteilta toimintavarmuutta. Tyypillinen talvisukelluksen ongelma on regulaattorin jäätyminen.
– Yleisin syy regun jäätymiseen on kosteus pullon sisällä. Pullo kannattaa avata ja kuivata sekä lopuksi täyttää hyvälaatuisella ilmalla. Ilmanlaatu puolestaan riippuu kompressorista – se pitää huoltaa ja ilmanlaatu tutkia säännöllisin välein, neuvoo Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen.
– Toinen syy jäätymiseen on se, ettei regulaattori ole jäätymissuojattu. Jos olet ostanut regusi ulkomailta tai tilannut ulkomaisesta verkkokaupasta, varmista, että se sopii kylmiin olosuhteisiin. Suositus on, että laitteessa on kaksi paineenalenninta.
– Jos haluat kokeilla talvella sukeltamista ensimmäisiä kertoja, ei varmaankaan kannata heti rientää uusimaan varusteita. Seurasta voi kysyä varusteita kokeiltavaksi, ja jos talvisukellus alkaa sitten tuntua omalta jutulta, niin harkita kahdennettujen varusteiden hankkimista, hän kehottaa.
Pysy lämpimänä
Suomessa sukelletaan tyypillisesti kuivapuvulla, mutta märkäpuvullakin pärjää. Talvisukellukset ovat myös usein vähän lyhyempiä kestoltaan.
– Vedessä hyvin istuvalla märkkärillä pärjää kyllä, mutta aukealla jäällä ja viimassa voi olla aika epämiellyttävää alkaa pukea ja riisua varusteita. Jonkinlaisesta teltasta tai tuulensuojasta olisi hyötyä, sanoo Rautiainen.
Avanto ei ole oikea paikka alkaa opetella kuivapuvun käyttöä, vaan siihen opetellaan meillä CMAS *Diver- tai **Diver -kurssilla tai erillisellä kuivapukukurssilla. Sukeltajan pitää lämpimänä hyvä aluspuku, merinovillainen alusasu ja argon-pukukaasu. Myös akkukäyttöinen lämpöliivi tai -hanskat tuovat lisämukavuutta.
– Vedessä lämpötila on talvella lähes aina sen +4 astetta, mutta pinnalla olosuhteet vaihtelevat. Pinta-avustaja saattaa seisoa pakkasessa ja tuulessa tunninkin kuivapuvussa odottamassa omaa sukellusvuoroaan. Siinä tulee itse asiassa helpommin kylmä kuin vedessä, hän toteaa.
Kuva: Petri Niemelä
Suurimmat ongelmat saattavat tulla vasta sukelluksen jälkeen, kun kaikki jäätyy: puku ja vetoketju jäätyvät, letkuja ei saa irti liittimistä, kun ne ovat jäätyneet kiinni jne.
‒ Jos sukelletaan paikassa, missä pääsee varusteet päällä sisään lämpimään, kuten mökkirannassa, tämä ei ole ongelma. Silloin vain kävellään sisään kaikki varusteet päällä ja odotetaan että ne sulavat ennen kuin riisutaan ne. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, kannattaa pitää mukana termospullossa lämmintä (ei kuumaa) vettä, jolla sulatetaan jäätyneitä liittimiä ja vetoketjuja, Mika Rautiainen vinkkaa.
Sukeltamisella saattaa olla myös pakkasraja. Jos arvioidaan, että pakkasta on liikaa, voi olla järkevintä siirtää sukeltaminen toiselle päivälle.
Muita tarpeellisia varusteita
Jään alla tarvitaan valaisin ja varavalo. Kylmässä akut ja paristot hyytyvät helposti, joten sukeltamaan on syytä lähteä täydellä akulla. Samoin sukellustietokoneen paristot kannattaa vaihtaa ennen talvisukelluskautta, jos kesällä on sukellettu ahkerasti.
Avannosta sukelletaan merkinantoköydellä. Tätä ei opeteta tällä hetkellä millään muulla kurssilla kuin CMAS Ice Diver -kurssilla, joten sitä pitää harjoitella etukäteen.
– Merkinantoköyden käyttämistä voi treenata kuivalla maalla, vaikka parkkipaikalla. Tärkeintä on opetella ok-, seis- ja hätämerkit. Kannattaa myös harjoitella, miten köyttä pidetään sopivan tiukalla, niin että merkit välittyvät selkeästi, mutta köysi sallii sukeltajan liikkua vedessä. Kuivan maan treenin jälkeen kannattaa harjoitella samat asiat altaassa, Mika Rautiainen opastaa.
Kuva: Jaakko Ala-Hiiro
Kunnioita jäätä
Avannon tekeminen ja etenkin sen merkitseminen ovat taitoja, joihin kannattaa perehtyä kouluttajan johdolla. Merkitsemätön tai huonosti merkitty avanto on vaarallinen kaikille jäällä liikkujille. Yli 40 cm halkaisijaltaan oleva avanto merkitään vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin. Suuret, yli 3 x 5 m avannot voidaan lisäksi merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla aidoilla, puomeilla tai lippusiimoilla ja heijastimilla.
– Myös turvallista jäällä liikkumista on syytä opetella, sillä talvet ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka jossain paikassa on ”aina” ollut vahva jää, ei se välttämättä ole sitä joka talvi. Suvanto- ja salmipaikat, jotka pysyvät avoimena koko talven, pitää ajatella avantoina, vaikkakin isoina sellaisina. Niissä on riski ajautua huomaamatta jääkannen alle, sillä niissä on monesti virtausta. Takaisin sukeltaminen virtausta vastaan voi olla hyvinkin raskasta. Jos sukeltaja hätääntyy, tilanne muuttuu vaaralliseksi. Tällaiseen paikkaan tarvitaan jääsukelluskoulutus ja sen mukaiset turvatoimet eli sukeltamaan mennään vain merkinantoköyden kanssa, Rautiainen sanoo.
Kuva: Jaakko Leppänen
– Jäätävät olosuhteet vaativat enemmän koulutukselta ja varusteilta, se on selvää. Talvisukellus ei ole kuitenkaan mikään mörkö, vaan Suomelle ominainen, hieno tapa harrastaa sukellusta. Maailmalla sitä pidetään extremenä, mutta meillä se on normaalia talviajan toimintaa. Vedenalainen maailma tarjoaa talvella yhtä huikeita elämyksiä kuin kesälläkin. Talvinen sukelluspäivä jäällä mukavalla kelillä hyvän porukan kanssa on hieno kokemus, hän lisää.
Jääsukelluskurssille
Jääsukeltamista voi opetella CMAS Ice Diver -kurssilla. Pääsyvaatimukset:
- vähintään 15 vuoden ikä
- vähintään CMAS **Diver -kortti tai vastaava toisen kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön myöntämä jatkokurssitasoinen kortti
- vähintään 50 kirjattua sukellusta, joista vähintään 20 on suoritettu CMAS **Diver kortituksen jälkeen ja silloin, kun kurssilla käytetään kuivapukua
- CMAS Dry Suit Diver -kortti tai vastaava toisen kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön myöntämä kuivapukukortti ja vähintään 10 sukelluksen kokemus kuivapuvulla sukeltamisesta ennen jääsukelluskurssille tulemista.
CMAS Ice Diver -kurssin opetusvideot ovat vapaasti katseltavissa Sukeltajaliiton YouTube-kanavalla. Videoilla voi tutustua siihen, mitä jääsukellus on ja millaisia ovat jääsukelluksen hyvät käytännöt. Sukeltamaan ei kuitenkaan opi pelkästään videoita katsomalla. Kurssille osallistuminen varmistaa, että opit tarvittavat taidot tehokkaasti ja turvallisesti.
Artikkeli on muokattu Sukeltaja-lehdessä 4 2020 julkaistun jutun pohjalta.
