Siirry sisältöön

Vedenalaisen maailman erikoislehti

Talven kelpo kohteita

Talvi avaa pääsyn tietyille sukelluskohteille. Joillekin kohteille pääsee vain jäätä pitkin, jotkut kohteet sijaitsevat veneväylällä, joka kuhisee liikennettä kesäaikaan ja joillekin kohteille ei kannata mennä kesällä ensikään huonon näkyvyyden vuoksi. Kokosimme juttuun muutaman mukavan talvikohteen eri puolilta Suomea.

Teksti
Toimittanut Kristiina Karila
Kuvat
Jaakko Leppänen, Petri Niemelä, Pekka Tuuri
Kuva: Petri Niemelä

Louhoksen suojaan

Louhokset ovat yleensä erinomaisia talvikohteita. Olosuhteet ovat melko stabiilit, ja sukeltamaan pääsee, oli jäitä tai ei. Ojamo Lohjalla, Montola Pieksämäen kunnassa, Paakkila Tuusniemellä, Haveri Ylöjärvellä, Kaatiala Kuortaneella ja Raajärven louhos Kemijärvellä ovat tunnetuimpia sukellettavia louhoksia.

Kaatialassa on tasaiset olosuhteet. Avolouhos sopii kaikille, luoliin tarvitaan asianmukainen koulutus.
Kuva: Pekka Tuuri

Antoniolla ensikosketus talvisukellukseen

Virolainen, vuonna 1939 uponnut 30-metrinen kolmimastoparkki Tammisaaren Lappohjassa on talvisukelluskohteiden ykkösiä. Parhaimmillaan kohde on kevätalvella – kesällä näkyvyys on heikko. Varusteiden kuljettamiseen kohteelle kannattaa varata tukeva ahkio, vaikka autolla pääseekin melko lähelle. Antonio sopii hyvin ensimmäiseksi talvisukelluskohteeksi, koska pohja on vain 15 metrissä ja minimisyvyys on yhdeksän metriä.

Sataman laiturin betoniset painot kettinkeineen on pudotettu suoraan hylyn päälle. Kettingit kannattaa huomioida, ettei turvaköysi takerru niihin. Hylky on melko ehjä, vaikka laituripainot ovatkin painaneet kantta. Ankkuripeli on tallella. Hylyn kiertää muutamassa minuutissa.

Antonio sijaitsee Matruusintien päässä olevan pienvenesataman edustalla, pisimmän laiturin vieressä, noin 20 metriä valopylvään kohdalta länteen.

Video: Marcin Dobrucki

Salli tilasto- ja markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Kaunis ja ehjä Chrysant

Kun meri jäätyy, on vuonna 1927 valmistunut Chrysant mahtava kohde. Laiva upposi Porvoon Emäsalon edustalla vuonna 1981 saatuaan vuodon ilmeisesti karilleajossa. Emäsalon luotsiasemalta kertyy pulkkamatkaa hylylle viitisensataa metriä.

Rautainen, 40 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä hylky on sopivan matalalla jääsukellusta varten. Hylyn kiinnostavimmat osat ovat 12–16 metrin syvyydessä, ja hylky sopii kaiken tasoisille sukeltajille.

Hylystä saa jo ensimmäisellä sukelluksella hyvän kuvan. Kierros kannattaa tehdä reelinkejä pitkin ja tutustua sitten kansirakenteisiin ja brykaan. Sisätilat ovat melko avarat konehuonetta lukuun ottamatta. Perä on irti pohjasta, ja potkuria ei laivassa ole. Keula on uponnut hieman mutaan, mutta siellä erottuu edelleen heikosti laivan nimi. Näkyvyys talvella on usein mainio, ja silloin tällöin koko hylyn saattaa nähdä kerralla, varsinkin jos hylyllä on muita sukeltajia auttamassa lamppuineen.

Villinginsalmen auto

Helsingin Villingissä 1990-luvulla vajosi Mersu jäihin. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. Auto löytyy noin kuuden metrin syvyydestä, ja se on hyvä sukelluskohde aurinkoisena päivänä kevättalvella. Avovesikaudella sukeltaminen ei ole mahdollista, koska ylitse kulkee vilkas veneväylä.

Epäonnisesta Mersusta on ajan saatossa tullut vesikasvien ja -eliöiden koti.
Kuva: Jaakko Leppänen

Vartiomoottorivene Vaasassa

Vaasan kaupungin tuntumassa, Palosaaren Pikisaaren eteläkärjen itäpuolella lepää VMV 6 -hylky. VMV 6 -alustyyppi palveli talvisodan aikana varmistuslaivueessa ja jatkosodan aikana vartiomoottorivenelaivueessa. Sotien jälkeen VMV 6 -aluksia oli ensin miinanraivaustehtävissä, minkä jälkeen niitä käytettiin Rajavartiolaitoksessa. Vene päätyi yksityisomistukseen 1960-luvulla ja upposi melko pian sen jälkeen. Noin 25 metriä pitkä ja 4,4 metriä leveä vene on säilynyt lähes ehjänä matalasta vedestä huolimatta (syvyys noin 4 metriä), koska se on rautaa.

Jäätilanne VMV 6 -hylyn luona on joka vuosi taattu useaksi kuukaudeksi, ja hylyn lähituntumaan pääsee jopa autolla.
Kuva: Petri Niemelä

Neittävän kirkas Saarijärvi

Yksi Suomen monista Saarijärvistä sijaitsee Rokuan kansallispuiston lähellä Neittävän kylässä Vaalassa. Järvessä syvyyttä löytyy maksimissaan 24 metriä. Talvella aurinkoisena päivänä näkyvyys voi olla jopa 20 metriä. Sukeltaja kohtaa ainakin ahvenparvia.

Rannalla on Hilikkula-niminen mökki, jota voi vuokrata, yhteystiedot löytyvät Hilikkulan Facebook-sivulta(siirryt toiseen palveluun). Rokuan kansallispuistossa on useita muitakin kirkasvetisiä lampia ja pieniä järviä, joissa voi sukeltaa.

Artikkeli on muokattu Sukeltaja-lehdessä 4 2020 julkaistun jutun pohjalta.

Lue lisää talvisukelluksesta: Talvella kaikki kirkastuu

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Talvella kaikki kirkastuu

    Sukella Suomessa, Taidot

    Talven lähestyessä osa suomalaisista sukeltajista kaivaa esille jääsahat ja merkinantoköydet, lataa lämpöliivin akut ja keittää lämmintä termospulloon. Pinnan alla sukeltajaa odottaa hiljainen, unenomainen maisema ja hyvä näkyvyys. Maailmalla talvi- tai…

  • Laitesukeltajan 10 käskyä vuodelta 1960

    Sukella Suomessa

    Sukeltajaliiton 70-​vuotisjuhlavuoden hengessä kaivelemme tämä vuoden aikana Sukeltaja-​lehden arkistoja ja julkaisemme juttuja wanhoilta hyviltä ajoilta aina 1950-​luvulta lähtien. Sukeltaja-​lehteä on aina tehty vapaaehtoisvoimin: innokkaat harrastajamme ovat halunneet jo vuosikymmenien ajan…

  • Kuplahteluja vuodelta 1958

    Sukella Suomessa

    Sukeltajaliiton 70-vuotisjuhlavuoden hengessä kaivelemme tämä vuoden aikana Sukeltaja-lehden arkistoja ja julkaisemme juttuja wanhoilta hyviltä ajoilta aina 1950-luvulta lähtien. Sukeltaja-lehteä on aina tehty vapaaehtoisvoimin: innokkaat harrastajamme ovat halunneet jo vuosikymmenien ajan…