Siirry sisältöön

Vedenalaisen maailman erikoislehti

Itämeri ‒ tarinoita ja tietoa meremme tilasta

Meribiologian tohtori Jessica Haapkylä vie uudessa tietokirjassaan Itämeri lukijan sekä lähimeremme ulapoille että pinnan alle. Lapsuuden kesistä alkava henkilökohtainen tutkimusmatka yhdistyy ajantasaiseen tieteelliseen tietoon ja asiantuntijahaastatteluihin. Elävät vedenalaiset luontokuvaukset tekevät kirjasta helposti lähestyttävän. Tiedonjanoiselle sisältö tarjoaa myös poikkeuksellisen syvällisen katsauksen Itämeren tilaan ja haasteisiin. Kirja piirtää kuvan meremme ekologisista perusteista, uhkista ja toivonpilkahduksista.

Teksti
Erkki Siirilä
Kuvat
Erkki Siirilä
Sukellusretkillä ulkoluodoille vastaan voi tulla harmaahylkeitä. Taustalla siintää Märketin majakka. Kuva: Erkki Siirilä

Meribiologian tohtori Jessica Haapkylän uusimmassa tietokirjassa Itämeri liikutaan lähimeremme ulapoitten lisäksi vedenpinnan alla niin snorklaus- kuin laitesukellusvarusteissa. Kirjoittaja lähtee tutkimusmatkalleen muistellen lapsuutensa kirkasvetisiä kesiä 1980-luvulla, jolloin hän alkoi tutustua rannikkomme vedenalaiseen elämään isovanhempiensa mökillä itäisen Suomenlahden saaressa.

Suomen kirkkaimmat sukellusvedet löytyvät Ahvenanmaalta, kuten vaikkapa täältä luonnoltaan rikkaan Lågskärin majakkasaaren ympäristöstä.
Kuva: Erkki Siirilä

Teoksessa omat kokemukset meren tilan muutoksista nivoutuvat yhteen tieteelliseen tutkimustietoon, jota kirjoittaja hankkii varsinkin erikoisalojen asiantuntijoilta tapaamalla heitä aidoissa tutkimusympäristöissä kuten merentutkimusalus Arandan talvisella purjehduksella.

Kautta kirjan toistuvat omakohtaiset luontokuvaukset Itämeren pinnan alta tekevät tekstistä elävän ja melko helppolukuisen. Toisaalta kirjan tarkkaan lukemalla siitä voi imeä itseensä yliopistokurssin verran asiaa Itämeren ja varsinkin Suomen rannikkovesien nykytilasta, ympäristönhoidosta sekä tärkeimmistä organisaatioista ‒ jotkin tutkimuskokonaisuudet voi kepeään ja nopeaan lukukokemukseen tähtäävä lukija ehkä käydä läpi vain pääpiirteissään.

Teos on samalla tietokirja, matkakirja sekä esseekirja. Teosta voi myös joka tapauksessa sanoa kattavimmaksi, monipuolisimmaksi ja parhaiten ajan tasalla yksissä kansissa olevaksi yleisesitykseksi meremme ekologisista perusteista, niiden tutkimuksesta, ympäristöhaasteisiin vastaamisesta sekä alan keskeisimmistä puuhanaisista ja -miehistä.

Utössä merenpinnan alla on helppoa nähdä tervettä rakkohaurua, jota ei rehevöitymisestä kertova rihmalevä peitä.
Kuva: Erkki Siirilä

Esiin nousevat varsinkin vesiemme rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Vaikka varsinkin ilmaston sekä samalla merten kohoavaan lämpötilaan liittyvät vaihtelut selvästi painavat kirjoittajan mieltä, hän ei kuitenkaan unohda merkittäviä positiivisiakaan kehityskulkuja, joita varsinkin jätevesien käsittelyn parantuminen Itämeren ympärysvaltioissa on saanut aikaan.

Sukeltavan ja snorklaavan lukijan meriretkille kirja antaa syvyyttä, sillä sen avulla voi veden alla kiinnittää huomionsa moniin uusiin asioihin sekä ymmärtää niitä: kertooko vaikkapa näkösyvyys sukelluspaikalla että meren kunto on hyvä, onko indikaattorilaji rakkohauru terveen näköistä vai rihmalevän peittämää, kasvaako sukelluspaikalla vedenalaiselle ekosysteemille merkittäviä meriajokasniittyjä ja peittävätkö sinisimpukat vedenalaisia kallioseinämiä runsaina, kuten terveessä meressä voisi odottaa. Lisäksi teoksessa mainitaan Jessica Haapkylän omilla sukelluksilla vastaan tulleita muita lajeja runsas joukko. Niitäkin lukija voi maskinsa läpi katsellessaan tulevaisuudessa etsiä.

Kirjan tarjoama vedenalaisen ympäristön parempi ymmärtäminen rikastuttaa lukijan kokemusta omilla sukellusretkillä. Mikäli kustannusyhtiöllä olisi ollut kuvitukseen varaa, kuvat olisivat tietysti helpottaneet meren prosessien ymmärtämistä entisestään. Toisaalta kirja on nykyisessäkin muodossaan oikein hyvä, ja siitä näkee, kuinka valtava työ teoksen aikaansaamiseksi on tehty.

Jessica Haapkylä (2026): Itämeri, Into Kustannus Oy, 263 sivua.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

  • Vuotaako hylky ‒ tee ilmoitus!

    Ajankohtaista, Vesiluonto

    Suomenlahden pohjassa lepää lukemattomia tunnettuja ja vielä tuntemattomia laivanhylkyjä, jotka sisältävät polttoaineena käytettyä öljyä. Ajan mittaan ne ruostuvat ja hapertuvat ja öljysäiliö alkaa vuotaa. Pahimmassa tapauksessa säiliö murtuu äkillisesti ja…

  • roskia laiturilla

    Sukeltajat vedenalaisen ympäristön tarkkailijoina ja puolustajina

    Puheenvuoro, Vesiluonto

    Meillä sukeltajilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkkailla vedenalaisen ympäristön tilaa tavalla, joka pinnalta käsin ei ole mahdollista. Sukeltajilla voi olla merkittäväkin rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Me voimme toimia ympäristön hyväksi esimerkiksi…

  • Mitä sukeltaja todella näkee?

    Vesiluonto

    Yli 30 vuoden ajan olen sukeltanut tutuilla jokikohteilla, seurannut virtaavaa vettä ja ihaillut vaikuttavia saviseinämiä ymmärtämättä, kuinka paljon olin jättänyt huomiotta ympäristöissä, jotka kuvittelin tuntevani. Näitä muodostelmia olin katsellut vuosikymmeniä…