Ostajan opas – käyteyt varusteet
Käytettyjä varusteita liikkuu hyvin nettikirppiksillä, ja kaveripiirissäkin moni kauppaa käy. Uusiokäyttö on ympäristöteko, ja saattaapa siinä jokunen euro säästyäkin. Käytettyjen varusteiden hankinnassa terve kriittisyys on paikallaan. Lue kattavasta jutusta vinkit käytettyjen varusteiden hankintaan.
Kaikessa varustehankinnassa pätee yksi nyrkkisääntö: istuvuus ja sopivuus. Mitä tahansa varustetta hankkiessa sitä olisi hyvä päästä kokeilemaan uimahallissa. Kysy myyjältä mahdollisuutta tähän. Jos varuste ei ole sopiva tai se on selkeästi rikki, se pitäisi voida palauttaa.
Kuluttajien välisessä kaupanteossa ei ole lakiin perustuvaa kuluttajan suojaa, toisin kuin yritykseltä ostettaessa. Rehti sopiminen on hyvä keino välttyä vikaostoilta. Varmistu ainakin siitä, mistä ja milloin tuote on ostettu, monesko omistaja on menossa ja onko tuotteessa jäljellä takuuta.
Miten varusteet on säilytetty
Vaikka varustetta ei olisi juuri käytetty, on pitkä säilytys saattanut haurastuttaa materiaalia. Varmista, että edellinen omistaja on säilyttänyt tuotetta hyvin. Liian kuumassa tai kytkettyjen sähkölaitteiden läheisyydessä säilytetyt kumiset varusteet saattavat olla kärsineitä, eikä käyttöikää ole välttämättä pitkästi, vaikka päällisin puolin vikaa ei näy. Sähkölaitteiden muodostama otsoni voi haurastuttaa kumiosia.
Kannattaa varmistaa, että varusteita on säilytetty ilmavasti, mieluiten kuivassa, pimeässä ja viileässä ja että suolavesi on sukellusten jälkeen huuhdeltu pois makealla vedellä. Myös uv-säteily haurastuttaa etenkin muovisia ja kumisia osia. Kaikista kumisista osista on hyvä tarkistaa, ettei niissä ole alkavaa, kuluneille kumiosille tyypillistä ”pykimää”.
Kuva: Tero Lehtonen
Perusvälineet
Maskia ostaessa kannattaa katsoa, ettei maskin lasin ja kumin/silikonin väliin ole kertynyt epämääräistä töhnää, tai sen pitäisi olla ainakin puhdistettavissa. Jos maski on valmistettu kumista, se on todennäköisesti melko vanha. Silikoniset maskit ovat pitkäikäisiä. Jos maski on säilytyksessä vääntynyt jostain kohtaa, sitä ei välttämättä saa enää oikaistua.
Maskia pitää kokeilla omille kasvoille ennen ostoa. Vedä ilmaa nenän kautta sisään. Maski on sopiva, jos se imeytyy kiinni kasvoihin tiiviisti.
Räpylöistä on hyvä tarkistaa, ettei niissä ole minkäänlaisia murtumia eikä jalka- ja räpyläosan liitoskohta ole rikki. Jos räpylä on kovin vanhaa mallia, siihen ei välttämättä löydy hajonneen kantaremmin tilalle varaosana uutta. Kääntyneet tai vääntyneet räpylät eivät ole toimivia eivätkä mukavat ja turvalliset käyttää.
Check list – tasapainotusliivi
- Tarkista, että yleisilme on siisti ja kaikki lenkit ja soljet kunnossa.
- Täyttöletkusta puhaltamalla saat selville, onko liivissä reikiä.
- Tarkista pintamateriaali, ettei nailon ole hapsuuntunut mistään kohdasta.
- Jos liivi on 20 vuotta komerossa säilytetty koppura, on sen sisällä oleva täyttöpussi todennäköisesti yhtä koppura.
- Testaa istuvuus. Pue takkiliivin alle paksu veryttelypusero. Kiristä remmit ja pyydä kaveria ravistelemaan takaa. Jos heilut kunnolla mukana, liivi on sopiva. Jos olkapäissä on löysää, liivi on liian iso.
- Wings-liivissä istuvuus ei ole kriittinen, sillä se on irrallinen osa selkälevyn takana ja laitepaketin istuvuus säädetään selkälevyn valjaiden avulla. Tarkista kuitenkin valjaiden kunto. Huonokuntoiset valjaat voi vaihtaa edullisesti.
- Tarkista, että täyttöletkut ovat ehjät ja ettei niiden pinnassa ole pykimää. Uusi täyttöletku ei kuitenkaan ole kallis.
- Tarkista liiveissä haitariletkun kunto, ettei haitarin väleissä ole esimerkiksi reikiä.
- Tarkista, että tyhjennysventtiili avautuu ja sulkeutuu normaalisti.
- Kysy, onko liivi puhdistettu säännöllisesti sisältä. Levämäinen haju ei vaikuta käyttöön.
- Heiluttele liiviä tarkistaaksesi, hölskyykö sisällä vesi. Vesi liivin sisällä ei ole hyvä merkki. Liivien sisäpussit ovat ohuita ja menevät herkästi rikki, jos sinne kertyy hiekkaa, suolaa tai likaa.
- Joissakin wings-liiveissä sisäpussin kunnon pystyy tarkistamaan avaamalla liivin ulkopussissa olevan vetoketjun.
Kuva: Susanna Korkiatupa
Märkäpuku
Märkäpuvun on istuttava napakasti päällä, mutta sen ei saa puristaa yhtään. Vesi kulkee sisällä, mutta hölskyä ei saa, silloin puku on liian iso. Kainaloihin ja nivelalueisiin ei saa kuitenkaan jäädä liikaa ilmatilaa; silloin puku ei ole lämmin.
Tunnustele, onko neopreeni yhä joustavaa. Jäykkä neopreeni kertoo, että materiaali on alkanut haurastua ja puku on tulossa käyttöikänsä päähän. Kun kokeilet pukua, sen pitää olla mukavan letkeä, eikä sellainen, jota pitää kynsin hampain kiskoa.
Kannattaa kysyä, onko asulla sukellettu paljon uimahallissa. Paljon hallissa sukellettu märkäpuku vanhenee kloorin takia nopeammin kuin pääasiassa luonnonvesissä käytetty. Sukellusvedestä riippumatta puvun huuhtelu pidentää käyttöikää, sillä pitkässä käytössä ihosta irtoaa kaikenlaista puvun sisäpintaan. Nuuhkaise pukua sisältä: paha haju kertoo, ettei sitä kannata ostaa.
Vapaasukelluspuvuista kannattaa tarkastaa pinta, ettei siinä ole kynsien jälkiä tai palkeenkieliä ja saumat ovat hyvässä kunnossa. Jos puvun pinta on kovin himmeä, puku on todennäköisesti paljon käytetty. Tekstiilipintaista pukua voi katsoa etenkin kainaloista ja nivusista. Vaaleat kohdat näillä alueilla tekstiilin pinnalla ovat sen merkki, että puku on ollut kovassa käytössä. Pinnasta voi yrittää pyytää myös kuvaa, jos puvun etukäteen näkeminen ei onnistu. Pukuostoksille kannattaa ottaa kaveri mukaan arvioimaan istuvuutta.
Kuivapuku
Kuivapuku on luonnollisestikin väljempi kuin märkäpuku, mutta liian iso puku on huono – jopa vaarallinen. Hyvä keino testata istuvuus on mennä puku päällä kyykkyyn ja ojentaa kädet eteenpäin. Jos asu kiristää selästä tai takapuolesta, se on liian pieni. Sopiva liikkumavara pitää olla.
Asua kannattaa kokeilla mieluiten aluspuvun kanssa. Senkin voi ostaa käytettynä, kunhan se on siisti eikä palkeenkieliä näy missään. Nuhjuiset puvut ovat paljon käytettyjä, eivätkä enää välttämättä lämmitä. Useat pesukerrat heikentävät aluspuvun lämmittävyyttä, joten sen hoitamisessa vähemmän on enemmän.
Mikäli kuivapuvussa on paikka, se ei tule olemaan viimeinen. Etenkin vanhemmista kumipuvuista on tarkistettava, ettei niissä ole alkavia pykimäkohtia. Kumipinnan on syytä olla kauttaaltaan sileä. Nivelten alueen kulumat kertovat siitä, että pukua on käytetty reilusti. Kysy suoraan myyjältä ainakin, onko ollut vuotoja ja pitävätkö saumat. Tarkista kaikki saumakohdat, sillä saumateipin liima ja itse teippi tikkauksen päällä ovat kovalla kulutuksella ja yleensä antavat ensimmäisenä periksi.
Tarkista, etteivät kenkien pohjat ole aivan loppuun kuluneet. Tarkista, että hanskojen pinta ja saumat ovat hyvässä kunnossa. Hanskat saa kyllä vaihdettua tunnettujen merkkien pukuihin. Käytettyä kuivapukua hankkiessa on syytä pitää mielessä, missä menee mielekkyyden raja. Korjaukset voivat lopulta tulla maksamaan yhtä paljon kuin uusi puku.
Vetoketjut ja mansetit
Märkäpuvun vetoketju on tavallisesti muovia, ja sen on toimittava sujuvasti. Vetoketju ei saa takellella, ja tikkauksen on oltava kunnossa. Repsottavaa vetskaria ei välttämättä saa millään koneella korjattua.
Joissakin märkäpuvuissa on neopreeniset mansetit. Niiden kunto ei ole kriittinen, sillä niiden ei tarvitse pitää vettä. Jos mansetin ulkoreuna on kovin hauraan näköinen, sen saattaa joutua vaihtamaan.
Kuivapuvun mansettien on oltava siistit, eikä niissä saa olla pykimiä. Kaulamansetin koko on yksilöllinen, ja jos myyjällä sattuu olemaan leveämpi kaula kuin ostajalla, mansetti ei pidä vettä. Hyvä keino testata mansettien sopivuutta on mennä puku päällä kyykkyyn. Jos manseteista falskaa rutkasti ilmaa ulos, ne ovat liian isot ja joudut vaihtamaan ne, vaikka mansetit olisivat muuten hyväkuntoiset.
Mansettirenkaallisista kuivahanskoista kannattaa tarkistaa, että renkaan o-rengas on kunnossa eikä mansetin tiivistyspinnassa ole isoja naarmuja. Puvun voi vetää päälle hanskojen kanssa ja kokeilla, pysyvätkö hanskat hyvin paikoillaan vai havaitsetko selvästi tuntuvaa ilmavuotoa.
Kuva: Tero Lehtonen
Kuivapuvun venttiilit
Venttiilit voivat herkästi rikkoontua – esimerkiksi laitepaketti voi pukiessa pyyhkäistä tyhjennysventtiiliä turhan kovakouraisesti. Kannattaa siis tarkistaa, että kuivapuvun täyttö- ja tyhjennysventtiilit toimivat hyvin eivätkä takeltele, eikä niissä näy mekaanista vauriota. Venttiilien vaihtaminen on onneksi kohtuullisen edullinen toimenpide, ja varaosia saa yleensä maahantuojalta tai sukellusalan liikkeestä. Jos myyjällä on paineilmapullo, kysy, saatko testata venttiilien toimivuutta käytännössä.
Regulaattori
Yleisesti regulaattori on kohtuullisen kestävää ja pitkäikäistä tavaraa, kunhan se on huollettu säännöllisesti. Voit pyytää nähdä huoltopöytäkirjan. Selvitä, onko regulaattorisetti ollut kovassa käytössä vai säilytyksessä kaapin perällä. Pitkä säilytys ei tee hyvää o-renkaille ja kalvoille: jo puolen vuoden säilytys voi kuivattaa ne. On hyvä myös kysyä, onko regulaattori asianmukaisesti huuhdeltu makealla vedellä sukellusten jälkeen.
Kysy, kuinka usein regulaattoria on huollettu. On hyvin tavanomaista, että reguja käytetään pitkään. Hyvä huoltoväli on noin 50 sukellustuntia. Jos regulaattori letkuineen näyttää yleiskunnoltaan siistiltä ja huoltohistoria on kunnossa, se on todennäköisesti turvallinen ostos. Suoraan käytöstä tuleva on varmin valinta, sillä aktiivisesti sukellettuina setit pysyvät usein hyvässä käyttökunnossa.
Kuva: Tero Lehtonen
Pullot – tarkista ainakin nämä
- Koska pullo on huollettu/katsastettu, kauanko leimaa on jäljellä?
- Onko lommoja tai ruostetta? Kurkkaa myös pohjasuojan alle. Ruosteisuus voi aiheuttaa katsastuksessa hylkäyksen. Vääntynyt venttiili saattaa viitata siihen, että pullo on kolhiintunut esimerkiksi kuljetuksessa.
- Onko pullon sisäpuolella vettä tai ruostetta?
- Onko pulloventtiili huollettu?
- Onko pullossa ja venttiilissä samat kierre- ja käyttöpainemerkinnät?
- Onko pullossa CE-merkintä? Merkintä on pakollinen 90-luvun puolivälin jälkeen valmistetuissa tai maahantuoduissa pulloissa.
- Sukeltajaliiton Dyykki-oppimisympäristöstä ja TUKESin sivuilta löytyvät oikeat pullomerkinnät hakusanalla Sukelluspullojen merkinnät.
Ehdoton ei – kannattaako ihan kaikkea ostaa käytettynä
- Snorkkeli on niin henkilökohtainen varuste, että sitä ei kannata hankkia käytettynä. Snorkkeli ei ole kallis, joten se on paras hankkia uutena.
- Märkäpuvun kengät eivät ole kovin iso kustannus uutenakaan. Kenkä tulee tiiviisti ihoa vasten, ja vesi lilluu pitkiäkin aikoja kengän sisällä. Ostaisitko lenkkarit käytettynä?
- Mikäli käy ilmi, että varuste, kuten regulaattori, on hankittu etelänmatkalta, se ei todennäköisesti ole jäätymissuojattu pohjoisen viileitä vesiä varten. Osta harkiten, jos aiot sukeltaa kotimaassa.
- Vanhaa tekniikkaa olevat sukellusvalaisimet, joissa on esimerkiksi hehku, halogeeni tai kaasupurkauslamppu. Akkujen vuosimalli kannattaa aina tarkistaa.
- Yli 10 vuotta vanhaa alumiinipulloa ei kannata ostaa käytettynä. Se kestää aikaa huonommin kuin teräspullo, eikä välttämättä sovi sille kaavailtuun käyttötarkoitukseen, kuten dekopulloksi.
Artikkelia varten on haastateltu kouluttaja Tero Lehtosta Hämeenlinnan Sukeltajat ry:stä sekä Divers B&B:n omistajaa Janne Joensuuta.
Artikkelia on päivitetty; alkuperäinen juttu on julkaistu Sukeltaja-lehdessä 2/2019.
