Sukeltajan ensimmäinen laitepaketti: pullot
Laitesukelluksen peruskurssin jälkeen oman laitepaketin hankinta tulee eteen varsin nopeasti. Laitepaketti koostuu pulloista, tasapainotusliivistä sekä paineenalentimesta ja annostimista. Laitepaketti on jonkinmoinen sijoitus, joten ostoksilla on syytä huomioida muitakin tekijöitä kuin raha. Tärkeintä olisi miettiä, miten ja missä olosuhteissa aikoo sukeltaa. Syviin, vaativiin sukelluksiin kylmässä vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin rentoihin sukelluksiin lämpimässä. Tässä artikkelissa annamme vinkkejä sukelluspullojen valintaan.
Sukeltajan oma koko määrittää pitkälti pullojen kokoa. Pienikokoiselle ihmiselle ei ole mielekästä iskeä selkään valtavaa 12 litran tuplapullosettiä, jonka alle lyyhistyy. Pienikokoinen sukeltaja kuluttaa vähemmän kaasua, joten ison ilmareservin kuljettaminen mukana ei ole aina tarpeellistakaan.
– Sinkkusetti on hyvä vaihtoehto, jos ei vielä tiedä, millaisia sukelluksia haluaa tehdä. Pullojen jälleenmyyntiarvo säilyy varsin hyvin, joten sinkkupullon voi vaihtaa myöhemmin tarvittaessa tupliin. Itselleni olen jättänyt sinkkupullon varastoon esimerkiksi allastreenejä varten, ja myös seurojen rantojenpuhdistustalkoissa ja vastaavilla sukelluksilla ne ovat käteviä, kertoo Sukeltajaliiton liittokouluttaja Tero Lehtonen.
Takavuosina suosittua ”possupulloa”, lyhyttä 15-litraista 200 baarin pulloa Lehtonen ei suosittele varauksetta pienikokoiselle aloittelijalle, sillä se muuttaa sukeltajan painopistettä kauemmaksi kehon keskipisteestä, jolloin sukeltajan liikkumisesta tulee kiikkerää.
– Tuplapullot ovat suosittuja lajia pidempään harrastaneiden keskuudessa. Mikäli peruskurssin käyneen sukeltajan toivelistalla on hankkia tuplapullot, kannatta hänen käydä peruskurssin jälkeen CMAS Technical Skills Diver -kurssi. Kurssilla opitaan mm. tuplapullopaketin oikeaoppinen konfigurointi. Kurssin opeilla ja oman kouluttajan vinkeillä on hyvä lähteä valitsemaan itselleen mieluista tuplapullopakettia, Lehtonen opastaa.
Kuva: Marko Niinistö
200 vai 300 baaria
Aiemmin 300 baarin pullot olivat suosittuja näennäisen suuren kaasukapasiteetin ja kompaktin koon vuoksi, mutta niiden suosio on hiipunut 200/232 baarin tuplapullopakettien suosion myötä. 300 baarin pulloa ei saa kerralla aivan täyteen johtuen kaasun kompressibiliteetistä ja pullon lämpenemisestä täytön aikana. Täytön jälkeen pullo jäähtyy ja kaasua onkin tyypillisesti vain 260‒280 baaria, vaikka heti täytön jälkeen painemittari olisi näyttänyt 300 baarin painetta.
– Junnuille ja pienikokoisille sukeltajille valitsisin 10-litraisen 200/232 baarin pullon, joka on keveytensä vuoksi helppo hallita pinnan päälläkin. 12-litrainen 200/232 bar pullo riittää peruskurssitason sallimalle syvyysalueelle hyvin, jos ilman kulutus ei ole aivan valtava. Mikäli halutaan enemmän kaasureserviä, niin kallistuisin tuplapullosettiin esim. 2 x 7 L / 200/232 bar ‒ 2 x 12 / 200/232 bar tuplapullosetti sukeltajan koosta ja ilmankulutuksesta riippuen, Tero Lehtonen toteaa.
Teräs vai alumiini
Suomessa käytetään useammin teräspulloa, kun taas alumiinipulloon sukeltaja törmää todennäköisimmin ulkomailla sukelluskeskusten retkillä. Alumiini on kevyempää, mikä pitää huomioida painotuksessa. Alumiini heikkenee iän myötä: yli 40-vuotiasta pulloa ei kannata ostaa käytettynä. Teräspullojen suurin riski on ruoste. Jos olet ostamassa käytettyä pulloa, varmista, ettei pullon sisäpuolella tai pohjasuojien alla ole ruostetta.
Kuva: Jyri Lavikka
– Osta käytettynä uudehkoja, hyväkuntoisia pulloja. Antiikkisissa 70‒80-luvun luvun pulloissa venttiilikierteet eivät välttämättä ole yhteensopivia nykyaikaisten venttiilien kanssa ja sisustan kunto voi olla kyseenalainen. Tarkista myös katsastusleimat. Asiantuntevasta kaverista voi olla ostosreissulla apua, neuvoo Lehtonen.
Artikkeli on muokattu Sukeltaja-lehdessä 1/2020 julkaistun jutun pohjalta.
